Jengirikollisuudesta on tullut viime vuosina yhä vakavampi ongelma suurissa kaupungeissamme. Pääkaupunkiseudulla toimii noin kymmenkunta aktiivista katujengiä, mutta myös Turun kaltaisissa kaupungeissa järjestäytynyt jengirikollisuus on saanut jalansijaa. Kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) on huolestunut tästä kehityksestä.
Jengien sisällä on oma kulttuurinsa, jossa aseet, väkivalta ja erittäin vahva maskuliinisuus romantisoidaan ja, jossa väkivaltaan yllyttävällä musiikilla ja videoilla on usein suuri vaikutus. Ryhmän sisällä jäsenien statusta parannetaan erittäin väkivaltaisilla ja rikollisilla teoilla. Bergqvist näkee erityisesti näiden jengien mentaliteetin vakavana uhkana.
– Kun suurin osan ihmisistä näkevät vankeusrangaistuksen pahana asiana, tuomiona, jota on suoritettava rikoksen jälkeen, niin näiden jengien nuoret näkevät asian aivan toisesta näkökulmasta. Näissä piireissä tuomio nähdään enemmän ansiona, ja mitä pahempi rikosrekisteri, sitä parempi, Bergqvist sanoo.
Bergqvist näkee siksi Perussuomalaisten ehdotuksen rangaistusiän alentamisesta ja rangaistuksen kiristämisestä äärimmäisen ongelmallisena. Se oikeastaan vain parantaisi jengien jäsenten statuksia.
– Yksikään lapsi tai teini ei voi hyvin vankilassa. On luotava parempia ja kohdennettuja toimenpiteitä lasten ja nuorten saamiseksi pois rikollisista ja tuhoisista jengeistä, kun taas vankeusrangaistuksen saaneet nuoret on saatava käsityksen siitä, kuinka tuhoisaa heidän käyttäytymisensä todella on, Bergqvist sanoo.
Jengirikollisuus on monitahoinen ongelma, johon Bergqvistin mukaan ei ole yksinkertaisia ratkaisuja.
– Jengirikollisuus on oire siitä, että nykypäivän lapset ja nuoret eivät voi hyvin ja siitä, että kotouttaminen ei toimi. Liian moni nuori syrjäytyy jo koulussa, ja asialle on tehtävä jotain. Kaikki haluavat kuulua joukkoon, tuntea itsensä nähdyksi ja kuulluksi, mutta katujengejä ei saa pitää houkuttelevina vaihtoehtoina. Haavoittuvassa asemassa olevia lapsiperheitä on tuettava enemmän ja etsivään nuorisotyöhön investoitava. Jengirikollisuutta torjutaan panostamalla varhaiseen puuttumiseen usealla eri yhteiskunnan tasoilla sekä tarttumalla paremmin sen juurisyihin, Bergqvist päättää.
