Veronica Rehn-Kivi: Aborttilainsäädäntö otti tärkeän askeleen kohti 2020-lukua

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona aborttilainsäädäntöön ehdotetut muutokset, joita sosiaali- ja terveysvaliokunta oli mietinnössään esittänyt pitkälti OmaTahto2020-kansalaisaloitteen sekä lakialoitteen pohjalta. Yksi tärkeimmistä hyväksytyistä muutoksista on se, että raskauden kahdennentoista viikkoon asti naiselle voidaan myöntää abortti hänen omasta pyynnöstään ilman kahden eri lääkärin lausuntoa.

Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (RKP), joka on myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, on tyytyväinen keskiviikon päätökseen tehdä muutoksia yli 50 vuotta vanhaan lakiin raskauden keskeyttämisestä.

– Hyväksytyt muutokset ovat askel oikeaan suuntaan ja tuovat Suomen aborttilainsäädännön 2020-luvulle. Vihdoinkin saadaan loppu rasittavaan ja vanhentuneen vaatimukseen kahden eri lääkärin lausunnosta abortin tekemistä varten. Myös eräät halventavat ilmaisut on nyt korjattu. Naisen itsemääräämisoikeuden on oltava aborttilainsäädännön ytimessä, Rehn-Kivi sanoo.

Vaatimus, jonka mukaan abortit on tehtävä sairaalassa, poistettiin myös, koska suurin osa aborteista tehdään nykyään lääkkeellisesti, eivätkä ne näin ollen yleensä edellytä sairaalahoitoa. Tämän muutoksen lisäksi Rehn-Kivi on erittäin tyytyväinen siihen, että oikeus psykososiaaliseen tukeen sisällytettiin raskauden keskeyttämistä koskevaan lakiin keskiviikon eduskunnan päätöksessä. Aborttia pyytävällä tai harkitsevalla henkilöllä ja myös toisella vanhemmalla on oikeus saada tarvittavaa psykososiaalista tukea. Tätä tukea on oltava saatavilla sekä ennen raskaudenkeskeytystä että sen jälkeen riippumatta raskauden keskeyttämisen syystä.

– Abortti voi olla emotionaalisesti hyvin vaikea päätös ja toimenpide, ja siksi on erittäin tärkeää, että sekä abortin tekijä että toinen vanhempi saavat tarvittavaa tukea. Valitettavasti abortin jälkeinen psykososiaalinen tuki on usein osoittautunut riittämättömäksi, ja se vaihtelee myös suuresti kunnittain. Sen vuoksi nimenomainen säännös siitä laissa on tervetullut. Kenenkään ei pitäisi joutua jäämään yksin ajatustensa kanssa abortin jälkeen. Myös mielenterveyden suojelu abortin yhteydessä on taattava lailla, Rehn-Kivi sanoo. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hylkäsi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellyn OmaTahto2020-kansalaisaloitteen sekä lakialoitteen aborttilainsäädäännön uudistusehdotuksista, mutta ne muodostivat kuitenkin perustan niissä muutoksissa, jotka eduskunta hyväksyi keskiviikkona valiokunnan ehdotuksesta. Lisäksi eduskunta hyväksyi lausumaehdotuksen, jonka mukaan hallitus ryhtyy välittömästi valmistelemaan raskauden keskeyttämistä koskevan lainsäädännön kokonaisvaltaisempaa kokonaisuudistusta siten, että raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeutta vahvistetaan entisestään. Hallituksen tulisi tämän lausuman mukaan tutkia mahdollisten muutosten tarvetta myös säännöksiin, jotka koskevat sitä, milloin ja millä perusteilla raskaudenkeskeytys voidaan tehdä kahdennentoista raskausviikon jälkeen.

– Vaikka keskiviikkona hyväksytyt muutokset olivat vähintäänkin tervetulleita, on vielä liian aikaista ottaa lepoasento, kun on kyse naisten asemasta ja heidän oikeudestaan vapaaseen ja turvalliseen aborttiin. Me edellytämme kattavan uudistuksen, jotta koko aborttilainsäädäntö saatetaan ajan tasalle ja jotta se kaikilta osin heijastaa ihmisoikeuksia ja naisen itsemääräämisoikeutta. Lisäksi lainsäädännöstä on poistettava joitakin jäljellä olevia vanhentuneita termejä ja ilmaisuja, Rehn-Kivi sanoo. 

Adlercreutz: Emme saa toistaa Nord Stream virhettä

Venäjän kiinteistöomistukset puolustuksellisesti tärkeiden kohteiden läheisyydessä ovat herättäneet huolta. Hallitus antoi viime viikolla ehdotuksensa lainsäädännön tiukentamiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz nostaa esille, että myös myös muut kuin varsinaiseen puolustukseen liittyvät kohteet voivat olla strategisesti tärkeitä.

Lue edellinen artikkeli

Bergqvist: Jengirikollisuus on kasvava ongelma, joka on otettava vakavasti

Jengirikollisuudesta on tullut viime vuosina yhä vakavampi ongelma suurissa kaupungeissamme. Pääkaupunkiseudulla toimii noin kymmenkunta aktiivista katujengiä, mutta myös Turun kaltaisissa kaupungeissa järjestäytynyt jengirikollisuus on saanut jalansijaa. Kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) on huolestunut tästä kehityksestä.

Lue seuraava artikkeli