Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) pitää tänään julkaistua maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijaryhmän raporttia merkittävänä edistysaskeleena suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämisessä ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamisessa, erityisesti suden, karhun ja ilveksen osalta. Norrback, joka on pitkään työskennellyt susikysymyksen parissa, näkee raportin tärkeänä askeleena kohti tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa.
– Kestävän tasapainon löytäminen suurpetojen ja paikallisyhteisöjen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tämänpäiväinen raportti tarjoaa konkreettisia ja oikeusvarmoja työkaluja edetä hallitusti ja perustellusti, toteaa Norrback.
Työryhmä ehdottaa metsästyslakiin muutoksia, jotka selkeyttäisivät poikkeuslupien myöntämisperusteita ja mahdollistaisivat kannanhoidollisen metsästyksen sudelle, karhulle ja ilvekselle. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaisi vuosittain asetuksella tavoitteet ja suurimmat sallitut saalismäärät, ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja sosioekonomiset näkökohdat. Tavoitteena on aloittaa karhun metsästys jo ensi metsästyskaudella ja suden metsästys syksyllä 2025.
– Olen iloinen siitä, että alueelliset näkökulmat ja käytännön tarpeet nostetaan vihdoin selkeämmin esille. Tämä tarjoaa paremmat mahdollisuudet oikeudenmukaisiin ja kestäviin ratkaisuihin suurpetokantojen hoidossa, sanoo Norrback.
Raportissa painotetaan myös EU:n suurpetopolitiikan sääntelyn kehittämisen merkitystä. Norrback pitää positiivisena, että Suomi on aktiivisesti edistänyt suden suojelustatuksen muutosta EU:ssa. Aloite on saanut laajaa tukea useilta jäsenvaltioilta ja etenee käsiteltäväksi Bernin sopimuksen osapuolikokouksessa joulukuussa.
– EU-tasolla alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Kestävän suurpetopolitiikan saavuttamiseksi eurooppalaisen lainsäädännön on paremmin vastattava jäsenvaltioiden todellisia tarpeita. Uskon toiveikkaasti, että pian voimme ottaa merkittäviä edistysaskeleita EU-tasolla, jotka tuovat todellista muutosta, Norrback toteaa.
