Työ kestävän kehityksen puolesta edellyttää, että kaikki kantavat kortensa kekoon.
Työ kestävän kehityksen puolesta edellyttää, että kaikki kantavat kortensa kekoon. Hallitus sen sijaan esittää ensi vuoden budjettiin kehitysavun säilyttämistä matalalla 0,4 % BKT:n tasolla, vaikka kansainvälinen tavoite on 0,7 % BKT:stä. Tämä ei ole oikea suunta, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz.
Torstaina eduskunnassa pidetään ajankohtaiskeskustelu kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030-ohjelmasta.
– Jos asetamme tavoitteita, meidän tulee myös asettaa sellaisia osatavoitteita, joilla pääsemme maaliin. Kaikki muu on itsepetosta. Se tarkoittaa panostuksia täällä Suomessa, mutta myös rajojemme ulkopuolella. On kyse lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta mutta myös heidän tulevaisuudesta, jotka elävät toisella puolella maapalloa. Tämä on globaali kysymys. Me olemme riippuvaisia siitä, että muut kantavat kortensa kekoon. Meidän tulee tehdä samoin, Adlercreutz sanoo.
Kun keskustelemme tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta, on puhuttava myös ilmastomuutoksesta. Ilmastopakolaisten määrä tulee voimakkaasti nousemaan, kun yhä useampi alue muuttuu asuinkelvottomaksi.
– Työn tulee olla johdonmukaista. Sen sijaan, että esimerkiksi päästökaupan tuotot ohjattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan, hallitus on päättänyt ohjata 43 miljoonaa euroa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimiseen. Tämä ei ole pitkäkatseista eikä viisasta. Samalla leikataan kehitysavusta, johon myös ilmastorahoitus kuuluu. Yhtälö ei toimi. Minimivaatimus on se, että teollisuudelle annettavat tuet ohjataan investointeihin, jotka edistävät ilmastotavoitteisiin pääsemistä.
