Hallitusohjelma oli keskiössä maanantain täysistunnossa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz piti ryhmän puheenvuoron, joka keskittyi vahvasti hallituksen työllisyystoimien toteuttamiseen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että juuri nyt olisi hyvä tilaisuus eri työllisyyskokeiluille, joissa voidaan ennakkoluulottomasti kokeilla eri ideoita työllisyysasteen nostamiseksi.
– Kuten hallitusohjelmassa todetaan, emme tule sulkemaan pois mitään toimenpiteitä, joiden voisi ajatella parantavan työllisyyttä. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, mikä on edellytyksenä sille, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023, edellyttää lujaa luottamusta puolueiden välillä, Adlercreutz sanoo ryhmäpuheenvuorossa.
Työllisyysasteen nostaminen on tärkeässä yhteydessä investointien houkuttelemisessa Suomeen.
– Täällä investointitaso on edelleen liian alhainen. Mahdollistamalla yrityksille kaksinkertaiset poistot voimme houkutella tänne tärkeitä investointeja, sanoo Adlercreutz.
Ryhmäpuheenvuorossa nostettiin myös esille tarve parantaa maan yritysilmapiiriä, mitä Adlercreutz on jo pidempään esittänyt.
– Se tarkoittaa sekä lisää paikallista sopimista että paljon nykyistä nopeampia lupaprosesseja ulkomaista työvoimaa palkattaessa. Ilman työvoimaa yritykset eivät voi laajentaa, ilman työvoimaa emme pysty tarjoamaan ihmisille palveluita, sanoo Adlercreutz.
Energiaverotusta tullaan tarkastelemaan kestävän kehityksen verouudistuksen yhteydessä.
– Yhdessä päästökaupan kanssa uudistus tukee johdonmukaisesti etenemistä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Se myös parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, vaikka konservatiivinen oppositio muuta väittäisikin, Adlercreutz sanoo.
Eduskunta äänestää valtioneuvoston tiedonannosta hallituksen ohjelmasta tiistaina (17.12.).
