”Tuhkarokolta, vihurirokolta sekä sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus on laskenut koko maassa, Uudellamaalla jopa -17,7 prosenttiyksikköä, verrattuna viime vuoteen”, sanoo kirjallisen kysymyksen rokotuskattavuuden turvaamisesta koronaepidemian aikana jättänyt kansanedustaja ja eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtaja Veronica Rehn-Kivi.
Koronapandemian myötä pienten lasten rokotuskattavuus on laskenut hälyttävästi verrattuna viime vuoteen. THL varoittaa rokotuskattavuuden jäävän osassa maakuntia alle 95 prosenttiin, joka on tuhkarokon kriittisenä pidetty raja laumasuojalle.
– Kunnille olisi tärkeää viestiä painokkaasti, ettei neuvolatoimintaa rajata pandemian aikana. Rokotusviestintää ja -ohjausta tulisi selvästi tehostaa ja vanhempien mahdolliseen koronapoikkeusoloista liittyvään huoleen ja kysymyksiin tulisi vastata asianmukaisesti. Jos rokotuskattavuus laskee, laumasuoja ei enää toteudu ja rokottamattomien riski sairastua kasvaa, muistuttaa Rehn-Kivi.
Suomessa on sairaanhoitopiirejä, joissa pikkulasten rokotuskattavuus on laskenut useita prosenttiyksikköjä viime vuoteen verrattuna. MPR-rokotteen lisäksi myös viitosrokotteen eli kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja hib-taudeilta suojaavan yhdistelmärokotuksen kolmen rokoteannoksen kattavuus on THL:n mukaan laskenut valtakunnallisesti toukokuuhun mennessä noin 6-16 prosenttiyksikköä. Myös lasten rotavirus- ja pneumokokkirokotusten kattavuus on laskenut osassa sairaanhoitopiirejä.
– Neuvolat ja terveydenhoitajat ovat avainasemassa rokotuskattavuuden ylläpitämisessä. Neuvoloissa tehtävä valistustyö ja terveydenhoitajille varattu riittävä aika keskustella rokotteista perheiden kanssa, jotka ovat huolissaan ja peloissaan pandemiasta johtuen, ovat omiaan vahvistamaan asianmukaista rokotetietoutta ja rokotuskattavuutta, sanoo Rehn-Kivi.
