Miksi yrittää kotoutua, jos joutuu jatkuvasti pelkäämään karkottamista?
Hallitus esitteli tänään uudet turvapaikanhakijoita koskevat ohjeistuksensa, jotka pohjautuvat syyskuussa tehtyihin maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin. Yksi hallituksen esittämistä toimenpiteistä on siirtyminen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
– Ministereiden puheista saa kuvan, että tavoitteena ei ole hädässä olevien auttaminen vaan ministeriöiden ylimääräisen vaivannäön minimointi. Ihmettelen muun muassa sitä, mistä hallitus on saanut päähänsä, että Suomessa asumisen kustannukset eroavat riippuen henkilön taustasta. Tällainen erottelu ja siten hädässä olevien aseman hankaloittaminen on täysin moraalitonta, toteaa RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.
Oikeus- ja työministeri Lindström on huolissaan maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden toimettomuudesta ja vaatii, että hakijoiden kotouttamistoimenpiteiden vastineeksi tulisi tehdä jotakin työtä.
– Tämä huoli on oikeutettu, mutta kestävän ratkaisun edellytyksenä on ulkomaalaislain 79 pykälän muutos siten, että maahan saapuneet voivat aloittaa työnteon heti, joutumatta odottamaan kolmea kuukautta. Tämän lisäksi vaatimus ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnasta on poistettava, jotta yritykset voivat palkata työntekijöitä aloille, joilla nyt vallitsee osaavan työvoiman pula.
Yhtenä keskeisimmistä huolenaiheista on sisäministeri Orpon mukaan suuri turvapaikanhakijoiden määrä. Sisäministerin mukaan ongelma pyritään ratkaisemaan muuttamalla myönteinen turvapaikkapäätös määräaikaiseksi. Tällöin turvapaikan saaneen oleskelulupa voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli lähtömaan tilanne on parantunut.
– Tämä toimenpide tuntuu väärin kohdennetulta. Jos hakija on saanut työpaikan, oppinut kielen ja integroitunut yhteiskuntaan osallistuvaksi veronmaksajaksi, ei ole mitään järkeä lähettää häntä pois maasta. Meillä on huutava tarve työikäisistä ihmisistä, joilta hallitus nyt haluaa poistaa kannustimet jäädä maahan. Miksi yrittää kotoutua, jos joutuu jatkuvasti pelkäämään karkottamista?
