Hallituksen käräjäoikeusuudistuksella voi olla vakavia seurauksia Suomen ruotsinkielisille alueille. Hallituksen puolelta puuttuu ymmärrys, kun toimivia käräjäoikeuksia ajetaan alas.
− Muutoskiihkossa hallitus viis veisaa niistä seurauksista, jotka käräjäoikeusuudistus saa ihmisille. Oikeus puhua ruotsia ja saada oikeuskäsittely omalla kielellä heikkenevät. Oikeudet eivät paljoakaan paina, jos ne eivät toteudu käytännössä silloin kuin niitä eniten tarvitaan, eduskunnan lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudet sanoo.
Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin tuomioistuinuudistuksesta keskiviikkona. Hallitus vähentää tuomioistuinten määrää nykyisestä 27 käräjäoikeudesta 20:een. Esimerkiksi Porvoon, Raaseporin ja Pietarsaaren käräjäoikeudet lakkautettaisiin.
− Hallitus hajottaa toimivaa kaksikielistä järjestelmää. Hallitus suhtautuu taas ylimielisesti kielellisiin tarpeisiin. Hallituksella ei tunnu olevan taaskaan tietoa siitä, mitä sen politiikka aiheuttaa. Kaavamaisilla päätöksillään se ei osoita mitään ymmärrystä maan kaksikielisyyttä kohtaan, Biaudet sanoo.
Hän kiittää eduskunnan lakivaliokuntaa siitä lausumasta, joka edellyttää hallitusta tekemään selvityksen uudistuksen seurauksista. Selvitys on tehtävä vuoteen 2022 mennessä.
− On hyvä, että seuraukset selvitetään, mutta silloin olla jo liian myöhäistä, kun rakenteet ovat tuhottu ja pätevä henkilökunta on jo siirtynyt muihin tehtäviin. Sen takia hallituksen pitäisi perua harkitsematon päätöksensä, Biaudet sanoo.
Suomalaisten matka käräjille pitenee ja oikeuskäsittelyn saatavuus heikkenee.
− Hallitus on saanut päähänsä, että isot yksiköt ovat tehokkaampia kuin pienet. Samalla, kun tuomioistuimista leikataan, hallitus toteuttaa maakuntauudistuksen, joka luo uuden byrokratiahimmelin, jota kukaan ei tarvitse, kansanedustaja Anders Adlercreutz sanoo.
Uudistuksella saatavat säästöt ovat hyvin pieniä suhteessa tehtäviin heikennyksiin. Säästöt perustuvat oletukselle, että suuret yksiköt ovat tehokkaampia kuin pienet. Adlercreutz on huolissaan huononevasta palvelusta.
− Omassa kotikunnassani Kirkkonummella, jolla on 39 000 asukasta, ei olisi enää istuntopaikkaa, kun toimipaikkojen määrää vähennettäisiin nykyisestä 57:stä 36:een, Adlercreutz sanoo.
Sekä Adlercreutz että Biaudet painottavat sitä, että jotkut yhteiskuntapalvelut saavat maksaa.
− Käräjäoikeuksien toimivuus on demokratian ja pohjoismaisen oikeusvaltiomme edellytys, Biaudet sanoo.
