Hallitus on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hyvinvointialueiden rahoituslain muuttamisesta. Siirtymätasausta koskeva muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvinvointialueiden rahoitus on oikeudenmukaisempaa eri alueiden välillä. RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja pohjoismaisesta yhteistyöstä ja tasa-arvosta vastaava ministeri Thomas Blomqvist ovat tyytyväisiä siihen, että muutos jota RKP on pitkään hallituksessa ajanut, nyt toteutetaan.
– RKP on tehnyt pitkäjänteisesti työtä sen eteen, että siirtymätasaukseen tehtäisiin muutos. Meille on aina ollut tärkeää, että eri hyvinvointialueita kohdellaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti, kun varoja jaetaan. Suomessa ei ole yhtään hyvinvointialuetta, jolla olisi liikaa rahaa, Henriksson sanoo.
Henriksson ja Blomqvist korostavat, että RKP:n vaikuttamistyöllä on ollut suuri vaikutus rahoitusmallin muuttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi.
– Syksyllä 2020 tekemämme työn ansiosta alkuperäistä rahoitusmallia muutettiin RKP:n edellyttämään suuntaan. Kaksikielisten palvelujen järjestämistä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä painotettiin rahoitusmallissa enemmän. Myös enimmäismäärää, jonka hyvinvointialue voi menettää, alennettiin merkittävästi, Blomqvist sanoo.
– Kun hallitus hyväksyi lokakuussa 2020 sote-uudistuksen, RKP edellytti, että rahoituslakia olisi vielä tarkistettava, jos silloin suunniteltu maakuntavero ei tule voimaan tällä vaalikaudella. Koska maakuntaveroa ei nyt oteta käyttöön, olemme siksi nyt hallituksessa ajaneet rahoituslain muuttamista, Henriksson sanoo.
Hyvinvointialueiden rahoituslain muutos tarkoittaa, että enimmäismäärä, jonka hyvinvointialue voi menettää, pienenee 50 euroon henkilöä kohti nykyisestä 100 eurosta henkilöä kohti.
– Käytännössä ehdotettu muutos tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus paranee selvästi. Toisin sanoen esimerkiksi vanhustenhoitoon on käytettävissä enemmän rahaa tulevaisuudessa, Blomqvist sanoo.
