Henriksson laitonta uhkausta koskevasta lakimuutoksesta: Tärkeä askel maalittamisen torjumisessa

Eri ammattiryhmien kohtaama uhkailu ja häirintä ovat lisääntyneet viime aikoina. Hallitus antoi tällä viikolla esityksen rikoslain muuttamisesta siten, että laiton uhkaus olisi yleisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustoimensa vuoksi. Kyse on muun muassa terveydenhoidossa tai asiakaspalvelussa työskenteleviä, mutta myös poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita, tuomareita ja syyttäjiä kohtaan tehdystä laittomasta uhkauksesta. Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla.

– Kaikenlainen maalittaminen ja uhkailu on otettava erittäin vakavasti. Koko yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu sen varaan, että viranomaiset ja tuomioistuimet voivat toimia vapaasti. Ettei hoitotyössä ja asiakaspalvelussa työskentelevien tarvitse sietää häirintää ja uhkailua. Ja että poliitikot uskaltavat sanoa mielipiteensä ja toimittajat uskaltavat tutkia herkkiä aiheita. Siksi tämä lakiesitys on äärimmäisen tärkeä. Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen parantaa uhrin asemaa ja viranomaisten mahdollisuuksia puuttua siihen, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Lakiesitys toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Esityksen pohjalla ovat ne suositukset, jotka arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama työryhmä esitti. Työryhmän tehtävänä oli valmistella esityksiä vihapuheen tehokkaammalle ehkäisemiselle. 

– Keskusteluilmapiiri etenkin sosiaalisessa mediassa on huonontunut. Häirintä ja vihapuhe saavat tilaa etenkin verkossa. Ihmiset sanovat siellä asioita, joita he eivät tulisi sanoneeksi kasvotusten. Tuntuu siltä, että verkossa voi päästää suustaan melkein mitä tahansa ajattelematta sitä, miten se vaikuttaa muihin. Tällainen yhteiskuntakehitys ei ole hyväksyttävää, Henriksson sanoo.

Rehn-Kivi: Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään elämään ja uskoon tulevaisuuteen


Tänään 20 marraskuuta vietetään lapsen oikeuksien päivää. Päivän tarkoituksena on huomioida lapsen hyvinvointia ja lisätä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta. Yleissopimuksen mukaan kaikki lapset ovat tasa-arvoisia, lapsen etu on asetettava etusijalle kaikessa päätöksenteossa, lapsella on oikeus hyvään elämään ja lapsen näkemykset on otettava huomioon. Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (RKP) iloitsee siitä, että Suomi kuuluu maailman lapsiystävällisimpiin maihin, mutta vielä on parantamisen varaa.

Lue edellinen artikkeli

Wickström: Kotitalousvähennyksen rajaa on nostettava


RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström haluaa, että kotitalousvähennyksen rajaa korotetaan nykyisestä 2250 euron maksimirajasta. Wickströmin mukaan tällä olisi positiivinen vaikutus työllisyyteen. Samanaikaisesti se myös lisäisi kiinnostusta kuluttamiseen.

Lue seuraava artikkeli