Rehn-Kivi: Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään elämään ja uskoon tulevaisuuteen

Tänään 20 marraskuuta vietetään lapsen oikeuksien päivää. Päivän tarkoituksena on huomioida lapsen hyvinvointia ja lisätä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta. Yleissopimuksen mukaan kaikki lapset ovat tasa-arvoisia, lapsen etu on asetettava etusijalle kaikessa päätöksenteossa, lapsella on oikeus hyvään elämään ja lapsen näkemykset on otettava huomioon. Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (RKP) iloitsee siitä, että Suomi kuuluu maailman lapsiystävällisimpiin maihin, mutta vielä on parantamisen varaa.

– Kaikilla lapsilla tulisi olla oikeus huolenpitoon, rakkauteen, turvallisuuteen, leikkimiseen, ystäviin, päiväkotiin ja kouluun. Mutta on myös liian monta lasta, joita laiminlyödään tai kohdellaan kaltoin. Yhteiskunnalla on isompi vastuu silloin, kun vanhemmat eivät selviydy arjesta, Rehn-Kivi sanoo.

Rehn-Kivi painottaa ennaltaehkäiseviä toimia, joissa neuvolapalveluilla, päivähoidolla ja koululla on tärkeä rooli. Erityisesti kriisiaikana ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä. Koronapandemia on osoittanut, että arkiset rutiinit ja päivähoidon ja koulunkäynnin tuoma turva ovat ratkaisevassa asemassa lapsille ja nuorille, jotka tulevat vaikeimmista kotiolosuhteista.

– Panostukset ennaltaehkäiseviin toimiin ja varhainen puuttuminen ovat tehokkaita tapoja estää lasten syrjäytymistä. Syrjäytyminen voidaan periä sukupolvelta toiselle, mutta voimme estää sen antamalla riittävän tuen lapsiperheille, Rehn-Kivi sanoo.

Norrback toivottaa tervetulleeksi kansalaisaloitteen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä

Kansanedustaja Anders Norrback toivottaa tervetulleeksi keskustelun kansalaisaloitteesta, suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta, jota käsitellään eduskunnan täysistunnossa.

Lue edellinen artikkeli

Henriksson laitonta uhkausta koskevasta lakimuutoksesta: Tärkeä askel maalittamisen torjumisessa

Eri ammattiryhmien kohtaama uhkailu ja häirintä ovat lisääntyneet viime aikoina. Hallitus antoi tällä viikolla esityksen rikoslain muuttamisesta siten, että laiton uhkaus olisi yleisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustoimensa vuoksi. Kyse on muun muassa terveydenhoidossa tai asiakaspalvelussa työskenteleviä, mutta myös poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita, tuomareita ja syyttäjiä kohtaan tehdystä laittomasta uhkauksesta. Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla.

Lue seuraava artikkeli