Opetusministeri ja Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson osallistui Pohjoismaiden neuvoston 75. istuntoon Oslossa. Yhteistyöministerit pitivät kokouksen ja tapasivat Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston puheenjohtajiston. Yhteistyöministerit vierailivat myös pohjoismaisissa instituutioissa Oslossa. Heille mm. esiteltiin Joutsenmerkki ja Nordforsk.
– Meidän on luotava pohjoismaista hyötyä. On tärkeää, että työskentelemme yhdessä saavuttaaksemme Visio 2030:n, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Painopisteen on oltava siinä, että Pohjoismaiden kansalaisten arkea helpotetaan – opiskelu, työskentely, liikkuminen ja asuminen Pohjolassa on oltava helppoa, Henriksson sanoo.
Oslossa vietettyjen päivien aikana Henriksson piti myös kahdenvälisiä tapaamisia. Henriksson tapasi Ruotsin EU-asioista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavan ministerin Jessika Roswallin. Ruotsi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2024, ja painopisteenä on rajaesteiden poistaminen. Henriksson tapasi myös Ruotsin, Suomen ja Norjan Rajaneuvonnan edustajia.
– On tärkeää, että tehostamme työtä rajaesteiden osalta. Meidän on luotava mahdollisuuksia ja poistettava esteitä jokapäiväisessä elämässä. Yksi rajaeste, jonka haluaisin ratkaista, on e-ID, jonka avulla Pohjoismaiden kansalaisten pitäisi pystyä tunnistautumaan pankkitunnuksilla tai muilla vahvoilla tunnistautumisvälineillä Pohjoismaiden digitaalisissa palveluissa. Kaiken kaikkiaan pohjoismainen ulottuvuus olisi otettava huomioon lainsäädäntöprosessissa. Meidän on varmistettava, ettemme luo uusia rajaesteitä, Henriksson korostaa.
Pohjoismaiden neuvoston 75. istunnon teemana oli turvallinen, vihreä ja nuori Pohjola. Oslossa vietettyjen päivien aikana myös turvallisuuspolitiikka oli näkyvästi esillä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg oli vierailevana puhujana.
– Levottomina aikoina on entistä selvempää, miksi pohjoismainen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Yhdessä voimme myös tehdä enemmän, kun on kyse järjestelmällisestä työstä kriisivalmiuden ja sietokyvyn parissa. Näen, että momentum pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiselle edelleen on nyt, Henriksson toteaa lopuksi.
