Kaksikielisyys on Suomen supervoima

Tänään 6. marraskuuta vietetään Ruotsalaisuuden päivää. Päivä on muistutus siitä, että maamme kaksikielisyys on osa Suomen identiteettiä ja vahvuus, josta voimme olla ylpeitä.

Jo lähes 120 vuoden ajan RKP on työskennellyt aidosti kaksikielisen Suomen puolesta – ja työ jatkuu edelleen. RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz muistuttaa, että Suomen kaksikielisyys on kilpailuetu ja vahvuus, jota Suomen tulee hyödyntää. Kieli rakentaa siltoja maailmassa, jossa ymmärrystä, yhteistyötä ja luottamusta tarvitaan enemmän kuin koskaan.

– Kaksikielisyys on Suomen supervoima. Se avaa ovia, vahvistaa ihmisten välistä ymmärrystä ja rikastuttaa maatamme kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esiin terveydenhuollon ja palvelujen saatavuuden molemmilla kansalliskielillä RKP:n keskeiseksi kysymykseksi.

– Kun hyvinvointialueiden talous on kiristynyt ja sopeuttamistoimet ovat väistämättömiä, on yhä tärkeämpää varmistaa palvelujen saatavuus omalla äidinkielellä. Mahdollisuus puhua omaa äidinkieltään on erittäin tärkeä etenkin silloin, kun olemme sairaita ja heikoimmillamme. RKP korostaa, että kielellisten oikeuksien on toteuduttava myös silloin, kun resurssit ovat niukat, Adlercreutz sanoo. 

– Suomen kaksikielisyydestä ei pitäisi joutua taistelemaan. Sen pitäisi toimia arjessa – koulussa, terveyskeskuksessa ja viranomaisten kanssa asioitaessa. Haluamme edistää elävästi kaksikielistä Suomea, jossa molempia kansalliskieliä voi ja uskaltaa rohkeasti käyttää eri tilanteissa, sanoo Adlercreutz.

Ollikainen: Agenda2030 koskee ihmisten arkea, ei kaukaisia ihanteita

Eduskunta kävi tänään 4.11.2025 palautekeskustelun valtioneuvoston selonteosta Agenda2030:sta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti kansanedustaja Mikko Ollikainen. Ollikainen korosti muun muassa turvallisten globaalien ruokajärjestelmien merkitystä nälänhädän torjumiseksi sekä puhtaan veden saatavuutta.

Lue edellinen artikkeli

Uudenmaan RKP: Länsirata on järjetön hanke – panostetaan sen sijaan Rantarataan!

Perjantaina 31.10. valtio sekä Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi saavuttivat neuvottelutuloksen Länsiradan rakentamisesta Turun ja Helsingin välille. Hanketta on aiemmin kutsuttu ”tunnin junaksi”.

Lue seuraava artikkeli