Kari Salmi on suomenkielisenä ehdokkaana eduskuntavaaleissa RKPn listalla Helsingissä. Salmi syntyi ja vietti nuoruutensa Luumäellä, mutta on uransa aikana asunut Kauhavalla, Kuopiossa, Jyväskylässä, Helsingissä, Vantaalla ja Brysselissä, mikä on luonut laajan näkemyksen Suomea ja Eurooppaa koskevissa kysymyksissä. Salmi palveli puolustusvoimissa vuoteen 2014 asti, jolloin hän jäi reserviin prikaatinkenraalina ilmavoimien esikunnan esikuntapäällikön tehtävästä.
Tämän jälkeen hän perusti yrityksen ja on toiminut konsulttina ja neuvonantajana. Salmella on laaja kokemus turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, ilmailualasta ja teknologiasta. Myös luontoarvot, Itämeri, kalastus, Malmin lentokenttä ja kulttuuri ovat hänelle tärkeitä. Salmi haluaa nostaa esiin seuraavia teemoja:
- Suomen ja suomalaisten turvallisuus; turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.
- Puhdas ja elinvoimainen luonto ja sen kestävä käyttö, Itämeri, kalastuspolitiikka.
- Tasa-arvoinen vanhemmuus; perhepolitiikka.
- Yrittäjyyden ja työllistymisen tukeminen.
- Koulutus, tutkimus, innovaatiot, digitalisointi.
- Kieli- ja kulttuurikysymykset
Suomella tulee olla uskottava puolustusjärjestelmä, mikä koostuu riittävästä, ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä, modernista kalustosta, korkeasta ympärivuorokautisesta valmiudesta sekä kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Suomen tulee olla jäsenenä niissä kansainvälisissä organisaatioissa, joiden päätöksillä on vaikutusta Suomeen.
Suomen tulee huolehtia luonnostaan ja varmistaa sen kestävä käyttö. Erityisesti Itämeri tarvitsee toimenpiteitä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kalastuspolitiikan tulisi ohjata kalastusta kalakantojen luonnollista lisääntymistä ja kestävää käyttöä tukevaan suuntaan voimakkaiden istutusten sijaan.
Perhepolitiikkaa tulisi kehittää niin, että lasten hankinta ja vanhemmuus tätä toivoville olisi joustavampaa ja houkuttelevampaa. Tasa-arvoisella vanhemmuudella taataan yhdenvertaiset edellytykset sekä lasten hoitoon, että työelämään. Myös yksinhuoltajien tulee saada tukea voidakseen paremmin sopeutua lastenhoidon ja työn asettamiin vaatimuksiin.
PK-yrityksiin syntyviä työpaikkoja tulisi edistää mm. byrokratiaa yksinkertaistamalla ja rohkaisemalla yrittäjiä työntekijöiden palkkaamiseen. Joustavat ehdot ja paikallinen sopiminen ovat keinoja madaltaa varsinkin ensimmäisen kokopäiväisen, määrä- tai osa-aikaisen työntekijän palkkaamista. Sukupolvenvaihdoksen raskasta verotusta tulee keventää.
Suomen tulee panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Suomella ei ole valtaisia luonnonvaroja, joiden varaan rakentaa talouttaan. Sen sijaan tarvitsemme sekä laajaa yleissivistävää koulutusta, että vankkaa erityisosaamista. On panostettava sekä koulutukseen kaikilla tasoilla, että yliopistotutkimukseen. Suomen tulee olla houkutteleva myös kansainvälisille tutkijoille. Tutkimustuloksia tulee hyödyntää uusien innovaatioiden kehittämisessä. Suomen tulee panostaa laajasti digitalisointiin.
Suomi on perinteisesti kaksikielinen maa. On luonnollista, että kansalainen saa tarvittavat palvelut omalla äidinkielellään. Kynnystä kieliryhmien väliseen kommunikointiin tulee edelleen madaltaa niin, että halu tutustua toistemme kulttuuriin on mahdollisimman alhainen. Kaksikielisyys on rikkaus ja sitä on vaalittava. Ruotsin kielitaito luo myös erinomaisen perustan pohjoismaiselle yhteistyölle – virallisesti käytettävästä kielestä riippumatta – ja tuohon viiteryhmään eittämättä haluamme kuulua.
”Mielummin verkostoja kuin vallihautoja”
