Tätä kysyy RKP:n varapuheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Henrikssonin mukaan on nähtävissä selvä kehitys, jossa valta siirtyy vaaleilla valituilta valtuustoilta Museovirastolle. Viimeisin esimerkki on Pietarsaaresta, jossa torin ympäristön kaavoituksesta on keskusteltu jo yli kaksi vuotta. Yksimielinen kaupunginvaltuusto haluaa kehittää keskustaa ja luoda työpaikkoja, mutta samalla Museoviraston näkemys voi vaarantaa koko projektin.
− Museovirastolla tulee tietenkin olla rooli merkittävien ympäristöjen ja rakennusten vaalimisessa. Mutta voi kyllä kysyä, onko lainsäädännössä menty liian pitkälle, kun yksittäisen virkamiehen näkemyksellä on suurempi merkitys kuin vaaleilla valitun valtuuston yksimielisellä päätöksellä, sanoo ministeri Henriksson.
− Lisäksi on niin, että Museoviraston ei tarvitse punnita taloudellisia kannattavuusnäkökohtia päätöksenteossaan. Vaaleilla valittu valtuusto ei koskaan voi sulkea pois taloudellisia vaikutuksia, vaan sen on tehtävä kokonaisvaltainen harkinta siitä, mikä on oman kunnan kannalta parasta. Koska Museoviraston ei tarvitse huomioida taloudellisia näkökulmia, tämä voi johtaa huonoon lopputulokseen yksittäisissä tapauksissa, toteaa Henriksson.
− Pahimmassa tapauksessa museoviraston asettamat vaatimukset voivat tehdä hankkeista kannattamattomia. Tästä seuraa, että rahoittajat vetäytyvät hankkeesta, työpaikkoja menetetään ja kehitys hidastuu, sanoo Henriksson.
− Mielestäni on nyt aika aloittaa keskustelu viranomaisten, kuten esimerkiksi Museoviraston roolista suhteessa kuntien päättäviin elimiin. Tarvitsemme tasapainon, joka luo luottamusta kansalaisten keskuudessa ja, jonka kautta voimme välttää valituksia tuomioistuimiimme, jotka aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle, toteaa Henriksson.
Ministeri Henriksson aikoo keskustella Museoviraston roolista asuntoministeri Piia Viitasen (SDP) kanssa, jonka vastuulla kyseinen asia on.
