Leikkaukset eri rahoituskehyksen aloilla tulee näkymään pääasiassa eri tukien maksamisen ehdollisuuksilla tai ottamalla käyttöön tukikattoja esimerkiksi maataloustuissa.
RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds näkee ehdotuksen rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027 askeleena oikeaan suuntaan, vaikka on vielä monta asiaa jotka täytyy käydä läpi mahdollisen brittiläisen EU-eron myötä.
– Selvää on, että on olemassa Brexit-reikä, joka on noin 12 miljardia euroa vuositasolla, ja EU-komissio on nyt tarttunut tähän tuhannen taalan tilaisuuteen korjatakseen tämän reiän vaikutuksen, samalla kun voimme uudistaa sääntöjä ja tukia tämän päivän vaatimuksien mukaiseksi. Se että komissio haluaa kaksinkertaistaa Erasmus + vaihto-ohjelman ja lisätä tutkimusmenoja on erittäin ilahduttavaa, sanoo Torvalds.
Tämän päiväisessä täysistunnossa Brysselissä komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja komissionääri Günther Oettinger esitteli komission ehdotuksen seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Ehdotus sisältää muun muassa noin 7 % leikkauksia rakennerahastoista ja noin 5 % leikkauksia maataloustuista.
– Ehdotusta voidaan pitää komission kutsuna tanssimaan. Euroopan parlamentin rooli kokonaisuudessaan on itse asiassa melko muodollinen. Loppujen lopuksi jäsenvaltioilla on viimeinen sana tässä rahoituskehysmenettelyssä, sillä he myös kustantavat tämän kaiken. Se, että Suomi toistuvasti katsotaan olevan se kuka sanoo EI, ei tule helpottamaan neuvotteluja. Meidän on ymmärrettävä roolimme EU: n kehittämisessä ja viemisessä eteenpäin, Torvalds sanoo.
Leikkaukset eri rahoituskehyksen aloilla tulee näkymään pääasiassa eri tukien maksamisen ehdollisuuksilla tai ottamalla käyttöön tukikattoja esim. maataloustuissa. Tämä on välttämätöntä, koska tukiaisiin ja niiden maksuihin liittyvät epäselvyydet ovat todistaneet tämän tarpeelliseksi. Vaikka meillä järjestelmät toimivat kotona Suomessa, ne eivät välttämättä toimi siellä missä niitä tarvittaisiin eniten, esimerkiksi Itä-Euroopassa.
– Se että komissio nyt ehdottaa tukikattoa yksittäistä tilaa kohden on periaatteessa hyvä ehdotus, mutta ehdotettu 60 000€ tukikatto on aivan liian matala. Tämän tyyppisten tukileikkausten kanssa pelataan pitkälti populistien pussiin jolloin tavallinen suomalainen maatalousyrittäjä kärsii. Esimerkkinä tässä voidaan ottaa Yhdistyneiden kuningaskuntien kuningatar Elizabeth II, joka tällä hetkellä on yksi suurimmista EU:n maataloustukien saajista Briteissä. Kysymys tässä kuuluisi esittää niin, että haluammeko tukea kehitystä tukien avulla, vai vaan maksaa tukia tukimaksujen takia, ihmettelee Torvalds.
