Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona vuotuisen puheensa unionin tilasta. Puhe Euroopan parlamentille sisälsi kaikkea Ukrainan sodasta ja energiakysymyksistä rokotteiden tuotantoon ja demokratian kehityksen tukemiseen sekä EU:n sisällä, että sen ulkopuolella.
Pääpaino oli odotetusti energiapolitiikassa. Uusi vetypankki, kohdennettu tuki niille, joihin energian hinnannousu vaikuttaa eniten, ja uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien lisääminen olivat von der Leyenin esille tuomia ehdotuksia.
Europarlamentaarikko Nils Torvalds (RKP / Renew Europe) jäi kaipaamaan, miten esitetyt ideat konkreettisesti toteutettaisiin.
– Jotta nämä jättimäiset investointisuunnitelmat olisivat ylipäänsä realistisia, se edellyttäisi konkreettisia toimenpiteitä EU:n rahoituskehyksen suhteen. Rahaa ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä, mutta konkreettisten suunnitelmien jakamisen sijaan von der Leyen puhui koodikielellä jatkuvan vahvan solidaarisuuden tärkeydestä, Torvalds sanoo.
Jopa komission puheenjohtaja myönsi, että tuleva talvi tulee vaatimaan monta vaikeaa päätöstä, mutta ainoat konkreettiset toimenpiteet koskivat ns. ”windfall” -veroa tietyille energiamuodoille ja mahdollista kaasun hintakattoa kuluttajien tukemiseksi lyhyellä aikavälillä. Näillä toimenpiteillä voidaan lyhyellä aikavälillä auttaa yhteiskunnan köyhimpiä, mutta samalla ne avaavat kysymyksiä siitä, kuinka kalliiksi energiansaannin varmistaminen tulee jäsenmaille lisääntyneen kysynnän seurauksena.
– Tänään kuultu puhe oli tyypillinen esimerkki niin sanotusta paosta tulevaisuuteen. Ursula von der Leyen ei suinkaan ole ensimmäinen johtaja, joka on turvautunut tähän temppuun puheissaan. Välittömien ja vaikeasti ratkaistavien ongelmien keskellä, päätetään keskittyä puheissa ruusuiseen tulevaisuuteen, Torvalds päättää.
