Euroopan kriittisiin infrastruktuureihin kohdistuneet viimeaikaiset sabotaasit ovat kiistatta osoittaneet EU:n haavoittuvuuden ulkomaisille uhille.
Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina lopullisen neuvottelutuloksen uudesta kriittisten yksiköiden häiriönsietokykyä koskevasta direktiivistä, jolla pyritään parantamaan EU:n keskeisten palvelujen, kuten energian, liikenneverkkojen ja juomavesihuollon, sietokykyä. Nils Torvalds (RKP/Renew) toimi teollisuuskomitean lausunnon pääneuvottelijana.
– EU:n tasolla ja monissa jäsenvaltioissa ei ole ollut halua priorisoida kysymystä siitä, mitä tapahtuu, jos esimerkiksi rajat ylittävää energiainfrastruktuuria sabotoidaan. Useimmissa jäsenvaltioissa suuntaus on ollut pikemminkin varautumisen vähentämiseen kuin sen lisäämiseen päin. Tämä tunne oli edelleen vahvasti läsnä, kun aloitimme neuvottelut uudesta direktiivistä puolitoista vuotta sitten. Nordstreamin tapahtumien ja Euroopan turvallisuuspolitiikan uuden kehityksen jälkeen sävy on muuttunut, Torvalds sanoo.
– Tämän direktiivin ansiosta meillä on vihdoin sama sääntökirja toimintaedellytysten parantamiseksi tulevissa kriiseissä, mikä ei ole vain turvallisuuspoliittinen kysymys vaan myös kysymys toimivista sisämarkkinoista. Sijoittajille on erittäin tärkeää voida luottaa siihen, että kaikissa jäsenvaltioissa on olemassa selkeät säännöt varasuunnitelmalle siltä varalta, että vesihuolto, junayhteydet tai sähköverkko lakkaavat yllättäen toimimasta syystä tai toisesta, Torvalds muistuttaa.
Direktiivissä säädetään toimenpiteistä, joilla varmistetaan sekä kriittisten yksiköiden että jäsenvaltioiden ennaltaehkäisy, valmius ja reagointi hätätilanteissa sekä niitä ennen että niiden jälkeen. Nyt parlamentin hyväksyttyä direktiivin, sen odotetaan tulevan lopullisesti voimaan joulukuussa.
