Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen yhteydessä oppilashuolto siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille. Oppilashuoltoon kuuluvat muun muassa kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut. RKP suhtautui siirtoon huolestuneesti, sillä oppilashuoltoa ei voida rinnastaa perinteiseen terveydenhuoltoon. Oppilashuolto antaa oppilaille työkaluja voida hyvin koulussa ja on keskeinen osa koulun kokonaisuutta.
– Valitettavasti suuri osa huolenaiheista on osoittautunut oikeiksi. Oppilashuolto ja koulu ovat etääntyneet toisistaan, sanoo Uudenmaan RKP:n puheenjohtaja Karin Cederlöf. Tämän todistavat monet oppilashuollon työntekijät.
Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen jako aiheuttaa myös käytännön ongelmia. Ohjeiden mukaan Wilma, joka on tuttu kouluympäristössä, ei enää ole käytössä Länsi-Uudenmaan oppilashuollon henkilöstön keskuudessa. Itä-Uudellamaalla tietyt toiminnot Wilmassa on poistettu.
– Oppilaiden kynnys ottaa yhteyttä kuraattoreihin tai psykologeihin nousee yhä korkeammaksi. Oppilaat joutuvat käyttämään uusia sovelluksia ja järjestelmiä, joihin he eivät ole tottuneet. Oppilashuollon tulisi olla matalan kynnyksen palvelu ja helposti oppilaiden saatavilla. Nyt vaikutus on täysin päinvastainen, Cederlöf sanoo.
– Oppilashuollon henkilökunta on ratkaisevassa asemassa lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin kannalta, sanoo Ida Flemmich, joka edustaa RKP:n nuorisojärjestöä Uudenmaan piirihallituksessa. Kunnan ja hyvinvointialueen välinen jako ei vastaa koulujen todellisuutta.
Oppilashuollon saatavuus on monin paikoin Uudellamaalla puutteellista. Uudenmaan RKP korostaa, että resurssien on oltava riittävät jokaisen oppilaan tarpeiden huomioon ottamiseksi.
