Millainen kuva Suomesta syntyy, kun hallitus lähtee ensi vuonna leikkaamaan 330 miljoonaa euroa kehitysapubudjetista ja alentaa kehitysapumme tasolle, joka vastaa vain 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta?
Konkreettisesti leikkausten nopeimpana vaikutuksena on se, että Suomi vähentää jyrkästi tukea tärkeää työtä tekeville kansalaisjärjestöille ja osuuksiamme YK:n eri alajärjestöille.
– Miten hallitus kehtaa sanoa, että kehitysyhteistyöpolitiikka keskittyy naisiin ja lapsiin, kun 70 prosenttia UNICEF:ille annettavista resursseista noin vain leikataan, sanoo Wallin.
Kun on kyse kansainvälisestä maineesta, Suomi joutuu maksamaan kalliin hinnan tästä sisäänpäin kääntyvästä politiikasta, arveli Wallin eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa ulkopolitiikasta.
Wallin näkee luonollisena, että syvennämme ja vahvistamme yhteistyötä Ruotsin kanssa. Tämä on molemminpuolinen etu, josta molemmat maat voivat hyötyä.
– Meidän on syytä myös seurata Ruotsin suhtautumista Natoon, ja siinä tapahtumassa olevaa lämpenemistä. Haluan väittää, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat orgaanisesti yhteen, kun näitä päätöksiä tehdään. Emme voi seistä lamaantuneina ja valmistautumattomina jos Ruotsin uusi hallitus vuoden 2018 jälkeen alkaa valmistella liittymisprosessia. Siksi tarvitsemme jatkuvaa asiakeskustelua Suomesta ja Natosta.
