Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Mikko Ollikainen
Arvoisa puhemies,
Suomi pyrkii jatkossa tarkastelemaan kansainvälisiä suhteitaan entistä strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin, kohdentamaan toimenpiteitä selkeämmin ja huomioimaan entistä paremmin nopeatkin muutokset toimintaympäristössämme. Tämä on tarkoitus tehdä perusarvoihimme perustuvista pitkän aikavälin tavoitteistamme tinkimättä.
Kestävän kehityksen edistäminen, köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen kehityspolitiikan avulla ovat tärkeässä roolissa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä yhtyy ajatukseen siitä, että kehityspolitiikan painopisteenä tulee olla naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen, koulutus ja ilmastotyö.
Suomella on vuosikymmeniä ollut uskottava asema tasa-arvon puolustajana, ja EU:n suuntaviivojen mukaan 85 prosenttia uusista kehitysyhteistyöhankkeista tulisi olla tasa-arvoa edistäviä. Olemme myös uskottavia koulutusasioissa. Suomalaisyrityksillä taas on osaamista erityisesti kestävässä metsätaloudessa, vesihallinnossa ja elintarviketurvallisuudessa, mikä luo myös hyvän pohjan kansainväliselle kaupankäynnille näillä aloilla. RKP:lle on selvää, että meidän on pidettävä kiinni ilmastotavoitteistamme. Tämä on tärkeää monille yrityksille, jotka näkevät kasvupotentiaalia juuri tässä.
Kansalaisyhteiskunnan rooli on mittaamattoman arvokas. Järjestöt ja kehityspolitiikka ylipäätään tarvitsevat jatkuvuutta, ja tavoitteena tulee edelleenkin olla köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen, kestävä kehitys ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Humanitaarisen avun on oltava puolueetonta ja itsenäistä. Humanitaarista oikeutta on suojeltava ja apua on annettava oikeaan aikaan, minkä lisäksi sen on saavutettava sitä tarvitsevat ihmiset.
Emme myöskään voi sulkea silmiämme siltä, että kun monet länsimaat kehitysyhteistyömäärärahojaan pienentämällä vähentävät läsnäoloaan esimerkiksi Afrikassa, Venäjän ja Kiinan kaltaiset maat täyttävät länsimaiden jättämän tyhjiön. Siksi pitkän aikavälin tavoitteemme tulee olla se, että kehitysyhteistyömäärärahojemme osuus olisi 0,7 prosenttia BKT:stä, ja että 0,2 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoistamme suunnattaisiin kaikkein köyhimmille maille. Meidän on kannettava globaali vastuumme ja myös meitä tarvitaan.
Ukrainan tuleva jälleenrakennus näkyy maamme kehitysyhteistyömäärärahoissa vielä pitkään. Suomen on oltava niiden maiden joukossa, jotka tukevat Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista. Suomen tulee kehitysavun ja humanitaarisen avun lisäksi tukea Ukrainaa myös sotilaallisesti ja siviilikriisinhallinnan keinoin. Tuen tarve on pitkäaikainen ja Suomen tuen on oltava järkkymätöntä.
Slava Ukraini!
Arvoisa puhemies,
kauppapolitiikassa meidän on puolustettava sääntöpohjaista vapaakauppajärjestelmää. Kaupankäynnin avulla voimme luoda kehitystä, joka puolestaan voi luoda hyvinvointimme perustan. Läheiset kauppasuhteet tukevat myös kehityspolitiikkaa, ja tavoitteena on rakentaa molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvia ja molempia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa, että Suomella on monipuoliset taloussuhteet edistääkseen erilaista tuontia ja vientiä, ja olemme huolissamme uusien kauppatullien kehityksestä. Yrityksillemme on annettava välineet ja edellytykset kansainvälisen kaupan harjoittamiseen myös silloin kun kansainvälinen toimintaympäristömme on levoton. Suomalaisyrityksille tarjottavien viennin edistämisen tukipalveluiden on kyettävä reagoimaan toimintaympäristön häiriöihin, jotta pienet, keskisuuret ja suuret yrityksemme voisivat jatkaa toimintaansa keskeytyksettä.
EU on maailman avoimin markkina-alue kehittyville maille. Tätä on vaalittava ja lisäksi meidän on huolehdittava siitä, että Suomi on aktiivinen toimija EU:n kauppapolitiikassa. Myös YK:n puitteissa tehtävää yhteistyötä ja YK:n alaisten järjestöjen pitkäaikaista rahoitusta on vaalittava. Se on ratkaisevan tärkeää monin paikoin eri puolilla maailmaa, mutta se lisää myös Suomen vaikutusvaltaa. RKP haluaa myös korostaa vahvan pohjoismaisen yhteistyön merkitystä kaikessa kehityspolitiikassa. Pohjoismailla on yhteiset arvot, jotka tukevat muun muassa demokratiaa, läpinäkyvyyttä, sääntöpohjaisia järjestelmiä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.
Arvoisa puhemies,
meillä on monia hyviä tavoitteita Suomen kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä koskien. Erityisesti tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa on tärkeää, että pidämme kiinni näistä tavoitteista, koska pitkällä aikavälillä sillä on merkitystä Suomen asemalle kansainvälisillä areenoilla, suomalaisille yrityksille, meidän yhteistyökumppaneillemme ja aivan erityisesti maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille.
