Ruotsalainen eduskuntaryhmä, 20.5.2026, edustaja Mikko Ollikainen
Arvoisa puhemies,
Suomi kuuluu edelleen maailman turvallisimpiin maihin. Mutta turvallisuus ei ole muuttumaton tila. Sitä on ylläpidettävä ja se on sopeutettava kulloiseenkin tilanteeseen.
Sisäisestä turvallisuudesta keskusteltaessa huomio kiinnittyy usein viranomaisten resursseihin, poliisiin, Rajavartiolaitokseen ja rikosoikeuteen. Nämä kaikki ovat hyvin tärkeitä, mutta emme saa unohtaa sitä, että sisäinen turvallisuus on myös jotain vielä enemmän. Turvallisuus perustuu luottamukseen. Turvallinen Suomi on yhteiskunta, jossa jokaisen perusoikeuksia kunnioitetaan ja vaalitaan. Ihmisten on voitava kokea, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, että heitä kuullaan ja että yhteiskunta toimii myös silloin, kun jotain menee pieleen. Siksi ihmisoikeudet eivät ole turvallisuuden vastakohta, vaan sen edellytys.
Arvoisa puhemies,
vaikka Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, koti on vaarallisin paikka tuhansille suomalaisille naisille ja lapsille. Suomella on syvä rakenteellinen ongelma, jota emme edes vuosikymmenten työstä huolimatta ole saaneet korjattua. Suomen on saatava naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta loppumaan paljon nykyistä tehokkaammin. Tällainen väkivalta on niin tavallista Suomessa, että kun luemme uutisia siitä, että naisen on murhannut hänen nykyinen tai entinen kumppaninsa, ensimmäinen ajatus on, että ”taas yksi”. Emme saa hyväksyä sitä, että näin on. Myös oikeuskansleri on tuonut tämän huolen esiin. Oikeuskansleri huomautti viime vuonna, että viranomaiset eivät vieläkään tunnista väkivallan uhkaa, vaikka tilanteessa olisi ”lukuisia taustatekijöitä, jotka tutkimustiedon pohjalta voivat ennakoida väkivaltaa”. Tapauksessa, jota ratkaisu koski, ”poliisi ei kyennyt arvioimaan käytössä olleita tietoja ja riskitekijöitä kokonaisuutena”. Muutoksen aikaansaaminen on tärkeää. Tutkimustietoa on saatavilla. Nyt nämä tiedot on otettava käyttöön poliisissa ja sosiaalihuollossa ja saatava aikaan konkreettinen muutos. Meidän on myös turvattava turvakotien pitkäaikainen rahoitus ja vahvistettava viranomaisten välistä yhteistyötä. Työtä on jatkettava ja uusia vaikuttavia keinoja löydettävä. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään omassa kodissaan.
Arvoisa puhemies,
turvallisuus luodaan paljon ennen poliisin kutsumista paikalle. Se luodaan kouluissa, varhaiskasvatuksessa, nuorisotyössä, kulttuurin avulla ja turvallisessa ja saavutettavassa kaupunkisuunnittelussa, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Voimme vahvistaa ihmisten sosiaalista pääomaa ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä ja panostamalla yhdenvertaiseen koulutukseen. Olemme tyytyväisiä siihen, että myös sivistysvaliokunta tuo nämä asiat esiin lausunnossaan. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen tarkoittaa myös tulevaisuuden sisäiseen turvallisuuteen panostamista. Siksi RKP:lle on erityisen tärkeää, että hallitus asettaa lapsi- ja perheköyhyyttä vähentävät toimet etusijalle ensi kaudella velkajarrusta johtuvista rajoituksista huolimatta. Kaikki lapset tarvitsevat turvallisen arjen ja mielekästä vapaa-aikaa.
Arvoisa puhemies,
emme saa myöskään unohtaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä nyt kun hybridivaikuttamisesta, sabotaasista ja droonilennoista on tullut osa arkeamme. Viranomaiset tekevät hienoa työtä pitäessään maamme toimintakykyisenä, ja viranomaisten toimintaedellytysten turvaaminen on suomalaisille tärkeää. Lisäksi meidän on turvattava vapaapalokuntien toimintaedellytykset erityisesti saaristossa ja syrjäseuduilla.
Se, että viranomaiset osaavat ruotsia, on äärimmäisen tärkeää kaikille meille, joiden äidinkieli on ruotsi. Se, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi poliisin, pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen kanssa asioidessaan, on oikeusturvan ja kansalaisten viranomaisia kohtaan tunteman luottamuksen edellytys. RKP:n tapaan myös hallintovaliokunta korostaa, että olisi tärkeää, että hätäkeskuspäivystäjille järjestettäisiin ylimääräinen alueellinen kurssi syksyllä 2026. Kurssilla olisi ”keskeinen merkitys Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärän turvaamisessa” ja se ”vaikuttaisi myönteisesti myös ruotsinkielisten hätäkeskuspäivystäjien määrään”. Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään myös ”ruotsinkielisen poliisi-, pelastaja- ja hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen turvaamista”. Ruotsinkielisen palvelun saaminen on perusoikeus, ja koulutus on paras keino sen turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies,
sisäisestä turvallisuudesta käytävä keskustelu osoittaa, että puhumme isosta kokonaisuudesta. Aitoa turvallisuutta ei luoda vain niin sanotulla kovalla turvallisuudella. Pysyvää turvallisuutta luodaan ymmärtämällä, ehkäisemällä ja korjaamalla tauskalla olevia syitä, olipa sitten kyse kotiväkivallan lopettamisesta, nuorten tulevaisuudenuskon vahvistamisesta tai osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamisesta viranomaisille.
Kiitos.
