– Emme ole vielä perillä, mutta tämä on askel eteenpäin, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kun eduskunta tänään ratifioi Nato-jäsenyyden. Hän viittaa siihen, että Unkari ja Turkki eivät ole… Lue lisää »
– Emme ole vielä perillä, mutta tämä on askel eteenpäin, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kun eduskunta tänään ratifioi Nato-jäsenyyden. Hän viittaa siihen, että Unkari ja Turkki eivät ole vieläkään ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä.
-Tämä eduskunta, joka aloitti prosessin, on nyt tehnyt oman osuutensa. Nyt on Unkarin ja Turkin vuoro kantaa vastuunsa ja siirtää sisäpolitiikka syrjään. Ruotsi ja Suomi vahvistavat Natoa, jäsenyytemme tekee koko Euroopasta turvallisemman. On aika saattaa ratifiointiprosessi päätökseen, jotta voimme liittyä Natoon samanaikaisesti, toteaa Adlercreutz.
Adlercreutz sanoo, että Nato-jäsenyys on paras tapa varmistaa, että kaikki voivat elää Suomessa turvallisesti. RKP on pitkään kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä, myös silloin kun se oli epäsuosittu mielipide.
– Pitkään olimme tässä keskustelussa melko yksin. Vielä vuonna 2018 Torvalds oli ainoa presidenttiehdokas, joka liputti jäsenyyden puolesta. Vuoden 2021 lopussa kehotin meitä käynnistämään jäsenyysprosessin. Nyt reilu vuosi myöhemmin, on se todellisuutta. Mielipiteet muuttuivat nopeasti ja hyvä niin. Ympärillämme oleva synkkä todellisuus sai aikaan suunnanmuutoksen, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz korostaa, että Suomi päättää jatkossakin omasta puolustuksestaan ja painottaa, että meidän tulee olla aktiivinen ja rakentava toimija Natossa.
– Puolustuksemme perustana ovat jatkossakin omat joukkomme. Näin sen tuleekin olla. Jäsenyyden myötä saamme kuitenkin myös muiden liittouman maiden tuen. Liitymme Natoon yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Varuskunnistamme tulee nyt Naton varuskuntia. Samalla on tärkeää huomioida, että meillä tuskin tulee olemaan Suomessa pysyviä vieraiden maiden joukkoja. Tämä jo pelkästään siksi, että meillä itsellämme on niin hyvät valmiudet, Adlercreutz sanoo.
Naton jäsenten odotetaan käyttävän kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Suomi on jo ylittänyt tämän tavoitteen.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoittaa, että olemme ajatelleet oikein jo pitkään. Nyt on tärkeää, että meidän hyvä otteemme ei herpaannu. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että puolustusmenomme ovat vähintään 2 prosenttia BKT:stä.
