Ryhmäpuheenvuoro 24.2.2026, edustaja Sandra Bergqvist
Arvoisa puhemies,
Suomen synkät työttömyysluvut huolettavat meitä kaikkia täällä salissa. Mutta luvut eivät ole pelkkiä tilastoja, vaan jokaisen numeron takana on ihminen. Nuori aikuinen, joka haluaisi ottaa ensi askeleensa työelämään ja kokeilla siipiään, vanhempi, joka yrittää saada arjen toimimaan ilman, että lapset joutuisivat kärsimään taloudellisesta epävarmuudesta, kokenut työntekijä, joka haluaisi kantaa kortensa kekoon, mutta ei saa siihen mahdollisuutta. Se, että tämä tilanne huolettaa yli hallitus-oppositiorajojen, kertoo sen vakavuudesta. Mutta meidän on myös katsottava syitä ja seurauksia erikseen. Esimerkiksi maahanmuuttajien työllisyystilanne ei ole heikon taloustilanteen syy, vaan heikko taloustilanne vaikuttaa ensimmäisenä niihin ihmisiin, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. Näemme, että nuorisotyöttömyys on kasvanut, ja tässä näkyy sama ilmiö. Vaikeassa työllisyystilanteessa on muistettava nöyrä ja kunnioittava lähestymistapa. Jotta useammat saisivat töitä, ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä olisi tärkeää panostaa kasvuun, jotta suomalaisyritysten näkymistä tulisi myönteisiä ja jotta ne uskaltaisivat investoida ja työllistää. Siksi ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa kevään kehysriihestä uusia työllisyystoimia ja kasvutoimia. Meidän on saatava talouden pyörät pyörimään.
Kun yritykset epäröivät eivätkä investoi ja kun ihmiset ovat huolissaan ja säästävät kuluttamisen sijaan, koko talous sakkaa. Valitettavasti olemme joutuneet kokemaan monia ulkoisia taloudellisia shokkeja sen jälkeen, kun pandemia iski ja Venäjän julma sota Ukrainassa alkoi. Ruotsalainen eduskuntaryhmä toistaa sen, mitä se on ennenkin sanonut: talous on myös psykologiaa. Koska markkinat perustuvat paljolti luottamukseen ja tulevaisuuden odotuksiin, on tärkeää, että keskitymme luomaan tulevaisuuden uskoa ihmisille ja elinkeinoelämälle.
Hyvä asia on se, että nyt on nähtävissä merkkejä kasvun käynnistymisestä toden teolla. Ja ekonomistien mukaan kasvun vahvistuminen on juuri sitä, mitä tarvitaan, jotta yritykset uskaltaisivat tarjota töitä ja palkata henkilöstöä. Me poliitikot voimme luoda ympäristön, joka edistää yritysten toimintaedellytyksiä, ja toki hallitus onkin tehnyt paljon luodakseen työmarkkinat, jotka toimivat entistä paremmin sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on laajennettu, työtaistelujen sovittelujärjestelmä on uudistettu vientialan kilpailukyvyn turvaamiseksi ja yhteistoimintamenettelyä koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu päätösprosessien sujuvoittamiseksi. Lisäksi olemme vahvistaneet työrauhaa. Mutta selvitysten mukaan yritysten on yhä vaikeampi saada lainaa toimintaansa varten, mikä vaikeuttaa erityisesti pienyritysten toimintaa. Siksi selvitämmekin nyt, miten pankit voisivat olla suopeampia rahoitusta tarvitsevia yrityksiä kohtaan. Kaiken kaikkiaan hallitus on panostanut määrätietoisesti elinkeinoelämän vahvistamiseen. Mutta loppujen lopuksi työpaikkojen tarjoaminen on yritysten tehtävä. Siksi niille on myös tarjottava kannustimia, jotta ne uskaltaisivat työllistää.
Arvoisa puhemies,
erityisesti nuoret aikuiset kärsivät tästä vaikeasta työllisyystilanteesta. Siksi hallitus panostaa nyt kolmekymmentä miljoonaa euroa nuorten työllistämisseteleihin, joiden avulla on tarkoitus auttaa nuoria mukaan työelämään. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta meidän on tehtävä vielä enemmän. Siksi ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa hallituksen käyvän entistä tarkemmin läpi erilaisia toimenpiteitä nuorten työllisyyden parantamiseksi. Hyvää on se, että hallitus valmistelee parhaillaan muutosta, jolla helpotetaan 25 vuotta täyttäneiden työnhakijoiden osallistumista avoimeen korkeakouluopetukseen ilman, että he menettäisivät työttömyysetuuksiaan. Tämä edistää elinikäistä oppimista ja voi parantaa heidän mahdollisuuksiaan sopivan työpaikan löytämiseen.
Samalla on tärkeää, että uudehkot työllisyysalueet saavat toimintansa kunnolla käyntiin ja uskaltavat kokeilla myös uusia tapoja saattaa yhteen ihmisiä ja työpaikkoja. Esimerkiksi Lahti on muuttanut tapaansa ostaa työnvälityspalveluja siten, että kaupunki maksaa nyt konkreettisista työllistämistuloksista koulutuspäivien sijaan. Koska työmarkkinat ja niiden tarpeet vaihtelevat alueittain, on tärkeää, että jokainen alue löytää juuri omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivan ratkaisun. Tässä työssä meidän on myös entistä paremmin kyettävä ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia, joiden takia ihmiset juuttuvat pitkäaikaistyöttömyyteen.
Arvoisa puhemies,
sormella osoittelu ja eripuran luominen on helppoa. Mutta sillä tavoin ei luoda yhtäkään uutta työpaikkaa. Juuri nyt tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka vahvistavat kasvua ja tulevaisuuden uskoa, ja jotka antavat nykyistä useammalle ihmiselle mahdollisuuden osallistua työelämään. Arvoisa puhemies, hallitus nauttii ruotsalaisen eduskuntaryhmän luottamusta.