Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037 (Liikenne 12)

Edustaja Christoffer Ingon pitämä ryhmäpuheenvuoro 19.3 2026

Arvoisa puhemies,

me olemme kaikki riippuvaisia hyvistä liikenneyhteyksistä, ja siksi valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma koskee lähes kaikkien suomalaisten arkea tavalla tai toisella. Kyse on siitä, että ihmiset pääsisivät sujuvasti töihin, kouluun, lääkäriin ja vaikkapa mökille. Elinkeinoelämän kannalta tässä on kyse kuljetusten ja logistiikkaketjujen luotettavuudesta ja siitä, että tuotteet saadaan kuljetettua sujuvasti tehtaista ja tuotantolaitoksista joko maanteitse, rautateitse, lentäen tai meriteitse. Tässä on siis kyse koko Suomen saavutettavuudesta. RKP:lle on itsestään selvää, että Suomi tarvitsee sekä vahvoja kaupunkeja että elävää maaseutua, jotta koko maa voisi kukoistaa. Se edellyttää vakaata infrastruktuuria. Arki sujuu, kun liikenneyhteydet toimivat.

 

Arvoisa puhemies, RKP:ssä näemme viennin olevan talouskasvun moottori. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että kaupankäynnin infrastruktuuri on kunnossa. Vanha sanonta, jonka mukaan ”Suomi on saari”, pitää edelleen paikkansa, koska maamme ulkomaankauppa on erityisen riippuvainen siitä, että satamat toimivat, väylät ovat auki ja lentokentät saavutettavia. Jopa 95 prosenttia maamme viennistä ja tuonnista tapahtuu meriteitse. Siksi me RKP:ssä olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että nyt kiinnitetään erityistä huomiota isojen investointien ja vientiteollisuuden käyttämien satamien logistiikkaan. Suomalaiset satamat ja varustamot ovat merkittäviä myös maamme huoltovarmuuden kannalta. Siksi myös päätös merenkulun miehistötuen säilyttämisestä on hyvin tärkeä sen kannalta, että meillä olisi jatkossakin Suomen lipun alla purjehtivia aluksia, jotka voivat tarvittaessa taata sellaisten tehtävien hoitamisen, joiden hoitamista ulkomaalaisomisteiset alukset eivät voi taata.

 

Edelliseen vuoden 2021 suunnitelmaan verrattuna tässä suunnitelmassa korostetaan enemmän maanpuolustuksen ja varautumisen tarpeita, mikä kuvastaa tämänhetkistä todellisuutta. Uusista tarpeista huolimatta on tärkeää, että uudet hankkeet palvelevat ensisijaisesti siviiliyhteiskunnan tarpeita. Hankkeista on pyrittävä saamaan mahdollisimman suuri hyöty. Sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien ratkaisujen rahoittamiseen on jatkossakin oltava oma mekanisminsa, jotta ne eivät kilpaile muiden perusinfrastruktuurin rahoitustarpeiden kanssa. Meidän on jatkossakin pidettävä huolta maamme rautateistä ja turvattava tieverkkomme ylläpito. Soratie ei esimerkiksi aina automaattisesti tule asfalttia halvemmaksi. Huonokuntoiset tiet ja sillat, jotka rajoittavat raskasta liikennettä ja muodostavat pullonkauloja, hidastavat niin arkea kuin kilpailukykyäkin. Tämä koskee erityisesti alempaa tieverkkoa, joka on tärkeä metsäteollisuuden ja maatiloilta meijereihin kulkevien elintarvikealan kuljetusten kannalta. Juuri siksi tarvitsemme alemman tieverkon ylläpitoa koskevan selkeän suunnitelman. Myös itä-länsi-yhteydet ovat tässä merkityksessä tärkeitä.

 

Arvoisa puhemies,

tulevaisuudenuskon ja onnistumisen edellytysten parantaminen tarkoittaa sitä, että hyödynnämme alueellisia erityispiirteitä ja hyödynnämme näitä vahvuuksia. RKP:lle on tärkeää, että Uudenmaan ostopalveluna hankitun lähijunaliikenteen rahoitus turvataan jatkossakin, koska hyvät lähiliikenneyhteydet ovat tärkeitä elinvoimaisuuden kannalta. Ei vain alueellisesti, vaan myös koko maan kannalta. Samat mahdollisuudet on myös oltava Varsinais-Suomessa, jossa on suuri paine saada lähijunaliikenne käyntiin.

 

Meillä on siis oltava riittävästi pelivaraa paikalliselle kasvupotentiaalille, ja siksi on tärkeää, että Pohjanmaan vahvaa vientiteollisuutta palvelevaa infraa vahvistetaan. Esimerkiksi Merenkurkun kiinteä yhteys on tärkeä tässä suhteessa. Samalla tavalla on ajateltava Turun ja Tukholman välisen ja Helsingin ja Tallinnan välisen kiinteän yhteyden osalta. Kun markkinamme ja yhteistyökuviomme suuntaavat länteen ja etelään, niin silloin sen tulee myös näkyä konkreettisissa tulevaisuuden kehityssuunnitelmissa.

 

Arvoisa puhemies,

saaristollamme on omat erityispiirteensä ja omat liikenneratkaisuihin liittyvät tarpeensa. Siksi RKP on tyytyväinen lauttaliikennettä, yhteysaluksia ja yksityisten tiekuntien losseja koskeviin sopimuksiin. Sovimme pitkistä sopimuskausista, joilla taataan entistä ympäristöystävällisemmät alukset, sekä siitä, että saaristoliikennettä kehitetään ja yksityisten tiekuntien lossien saama tuki on vähintään 80 prosenttia. Tarkoituksena on myös selvittää, voisivatko tiekunnat saada valtiontakauksen lainoilleen ja voisivatko yksityisten tiekuntien lossit saada oman talousarviomomentin valtion talousarvioon, jotta niiden rahoitus voitaisiin turvata tulevaisuudessa. Kyse on tärkeistä edistysaskeleista, jotka takaavat saariston ja haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden, joka on yhtälailla tärkeä toimintaedellytys metsäteollisuudelle, elintarviketuotannolle ja elinkeinoelämälle.

 

Arvoisa puhemies,

suunnitelmassa on paljon hyviä kirjauksia, ja meidän on huolehdittava siitä, että ne toteutetaan myös käytännössä. Tärkeintä on, että luomme suunnitelman avulla vakaan ja ennakoitavan perustan sekä henkilö- että tavaraliikenteelle pitkällä aikavälillä. Suunnitelma antaa myös kunnille, maakunnille ja elinkeinoelämälle paremmat mahdollisuudet koko maan kasvua ja viennin edellytyksiä vahvistavien pitkäjänteisten suunnitelmien ja viisaiden investointipäätösten tekemiseen.

Valtioneuvoston selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027

Ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Anders Norrback, 17.3.2026

Lue edellinen artikkeli