Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi, että
- vanhoja rakennuksia ei rinnasteta uusiin rakennuksiin, mikäli niitä velvoitetaan esittämään energiatodistus
- energiatodistuksen tulee perustua myös rakennukseen toimitetun energian määrään
- rakennuksia arvioidaan niiden koko elinkaaren aikana syntyneen hiilijalanjäljen perusteella teoreettisen energiatehokkuuden sijaan.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Energiatodistuksen tarkoituksena on havainnollistaa rakennusten energiatehokkuutta ja sisällyttää energiatehokkuus kriteereihin rakennuksia suunniteltaessa. Energiatodistus perustuu e-lukuun, joka puolestaan perustuu teoreettiseen laskelmaan rakennuksen energiankulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen energiakertoimilla.
Eri energiamuotojen energiakertoimet ovat tärkeässä roolissa energiatodistuksessa ja sen e-luvun laskennassa. Energiatodistus ja rakennuksen energiatehokkuusluokitus riippuvat siitä, miten talon lämmitykseen käytettävä energiamuoto on liitetty taloon. Sitä, miten itse energia tuotetaan, ei oteta huomioon. Se johtaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa fossiilisella kaukolämmöllä lämmitettävä rakennus saa kuluttaa 140 prosenttia enemmän energiaa kuin vastaava fossiilisella sähköllä lämmitettävä rakennus, mutta silti niillä voi olla sama energialuokitus.
Tutkimukset osoittavat, että energiatodistus ja e-luku eivät korreloi järin hyvin todellisen energiankulutuksen kanssa. Siksi olisi tärkeää pystyä perustamaan todisteet todelliseen ja todennettuun kulutukseen.
Ruotsissa energiatodistus (tai energiamerkintä) on vuodesta 2019 lähtien perustunut ns. primäärienergialukuun, joka Ruotsin asuntoviraston mukaan on ”energian kokonaismäärä, joka käytetään energian tuottamiseen aina energiaraaka-aineen hankinnasta toimitettuun energiaan”. Primäärienergialuku perustuu rakennukseen toimitettuun energiaan, ei rakennuksen kuluttamaan energiaan, ja siinä on erityiset painotukset eri energiankantajille. Toisin sanoen ruotsalainen järjestelmä ottaa huomioon sen, lämmitetäänkö rakennusta fossiilisella vai fossiilittomalla energialla. Tämä on malli, joka voitaisiin ottaa käyttöön myös Suomessa.
Sen sijaan että energiatodistusvaatimus poistetaan vanhoilta taloilta, meidän tulee pyrkiä siihen, että vanhoja taloja ei rinnasteta uusiin rakennuksiin.
Rakennuslakia tarkistettiin laajasti kahden kuluneen eduskuntakauden aikana. Uusi rakennuslaki hyväksyttiin maaliskuussa 2023 ja se astuu voimaan 1.1.2025. Yksi suurimmista muutoksista on, että ilmastonmuutoksen torjunta on nyt osa rakennuslainsäädäntöä. Tavoitteena on, että uusi rakennuslaki edistää vähähiilisempää rakentamista esimerkiksi ottamalla huomioon rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat. Käytännössä tämä tapahtuu rakennusten ilmastoselosteesta, rakennusten materiaalispesifikaatiosta ja rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista annettujen asetusten avulla. Tämä on hyvää kehitystä, jota RKP tukee.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- vanhoja rakennuksia ei rinnasteta uusiin rakennuksiin, mikäli niitä velvoitetaan esittämään energiatodistus
- energiatodistuksen tulee perustua myös rakennukseen toimitetun energian määrään
- rakennuksia arvioidaan niiden koko elinkaaren aikana syntyneen hiilijalanjäljen perusteella teoreettisen energiatehokkuuden sijaan.
Aloite
Rakennuksen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä tarvitaan lakisääteinen energiatodistus. Uusille rakennuksille energiatodistus myönnetään rakennuslupavaiheessa. Tietyissä tapauksissa energiatodistusta ei lain nojalla vaadita. Näitä ovat esimerkiksi:
– jos rakennus on alle 50m2
– jos rakennus on vapaa-ajan asunto eikä sitä käytetä majoitukseen.
– jos rakennus on tilapäinen ja sen käyttöikä on enintään 2 vuotta.
Energiatodistus on laskennallinen. Se perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta ostoenergian kulutuksesta vuodessa energiamuotojen kertoimilla painotettuna. Kertoimet ja energiatehokkuuden määritelmä ovat samat kuin 1.7.2012 voimaan tulleissa uudisrakennusmääräyksissä
Ongelmana on, että energiatodistus on laskennallinen eikä se perustu kohteen historialliseen energiankulutukseen. Siinä ei oteta huomioon vanhojen talojen mahdollisia parannustöitä.
Energiatodistuksen hinta voi olla jopa 700 euroa asumistyypistä riippuen, ja valtuutetuksi tarkastajaksi pääsemiseksi tarvitaan vain 3×4 tunnin kurssi ja tentti.
Lähteet: Motiva ja Suomen LVI-liitto
Aloitteen päätösehdotus
RKP Parainen vaatii, että RKP toimii eduskunnassa ja hallituksessa sen hyväksi, että:
- ennen 1.7.2012 rakennettujen talojen energiatodistusvaatimuksesta luovutaan.
Aloitteentekijä
Conny Granqvist (puheenjohtaja, SFP i Pargas)
Rolf Möller (sihteeri, SFP i Pargas)
