Puoluekokouksen päätös
Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi
- että säilytetään ja vahvistetaan kuntien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa.
- että kuntien ja hyvinvointialueiden tehokkuutta ja yhteistyötä lisätään ilman että se vaikuttaa kunnalliseen itsehallintoon.
- että käynnistetään uudistuksia kuntien kustannustehokkuuden lisäämiseksi samalla kun niiden laadukasta palvelutarjontaa ylläpidetään.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Suomen haasteena on navigoida taloudellisessa epävarmuudessa. Aloitteessa esitetään radikaalia uudelleenjärjestelyä poistamalla kunnat hallintotasona. Huolimatta siitä, että julkisen sektorin talousuudistukset ja tehostamistarpeet tunnustetaan, näemme ehdotuksessa vakavia ongelmia.
Kuntien rooli Suomen yhteiskuntajärjestelmän kulmakivenä on korvaamaton. Ne auttavat ylläpitämään demokraattisia prosesseja ja tarjoavat räätälöityjä palveluja, jotka vastaavat asukkaiden paikallisiin tarpeisiin. Myös kuntien rooli koulutuksessa, hyvinvoinnissa, työllisyydessä ja kehittämisessä on keskeinen, eikä ole tarkoituksenmukaista siirtää näitä alueita kauemmaksi ihmisistä. Kuntien lakkauttaminen voisi johtaa siihen, että kansalaiset lipuisivat yhä kauemmaksi päätöksenteosta. Lisäksi se heikentäisi paikallista identiteettiä ja monimuotoisuutta yhteiskunnassa.
Olemme vakuuttuneita siitä, että ratkaisu ei ole kunnista luopuminen, vaan hallinnon eri tasojen välisen yhteistyön tehostaminen ja uusien keinojen etsiminen resurssien käytön optimoimiseksi. Julkishallintoa on mahdollista tehdä kustannustehokkaammaksi tinkimättä demokraattiselle yhteiskunnallemme niin tärkeästä paikallisesta itsehallinnosta. Monet RKP:n johtamat kunnat ovat muodostaneet kuntaliitoksia vuosien varrella, eikä RKP vastusta kuntien vapaaehtoista yhdistymistä.
Ruotsalaisen kansanpuolueen on viitoitettava tietä kohti vahvempaa taloutta ja yhteiskuntaa, jossa demokratia ja paikallinen itsehallinto ovat keskiössä.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että säilytetään ja vahvistetaan kuntien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa.
- että kuntien ja hyvinvointialueiden tehokkuutta ja yhteistyötä lisätään ilman että se vaikuttaa kunnalliseen itsehallintoon.
- että käynnistetään uudistuksia kuntien kustannustehokkuuden lisäämiseksi samalla kun niiden laadukasta palvelutarjontaa ylläpidetään.
Aloite 17 – Yksi hallinnon taso tulee poistaa
Talous kriisissä
Suomen talous on pohjalla ja kehittyy edelleen negatiivisesti tulevina vuosina, ellemme turvaudu radikaaleihin toimenpiteisiin kasvun edistämiseksi, kustannusten leikkaamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi.
Koska olemme päättäneet ottaa käyttöön ns. hyvinvointialueet uutena hallinnon tasona, meidän on kannettava myös tämän päätöksen seuraukset. Joko uskomme, että sadoista pienistä kunnista koostuva kuntakenttä ja kolmiportainen hallinto on taloudellisesti järkevää ja hyödyllistä tai sitten poistamme kunnallisen hallinnon tason ja rakennamme hyvinvointialueista ainoan hallinnon tason valtion alla. On olemassa myös ilmeinen riski siitä, että hyvinvointialueiden alijäämää aletaan korjata antamalla alueille verotusoikeus, mikä lisäisi veropainetta entisestään.
Nykytilanne
Suomessa on 309 kuntaa. Mantereen 294 kunnasta vain 29 on valtionosuuksien nettomaksajia, valtaosa on eri osuuksin nettosaajia. Valtionosuudet muodostavat keskimäärin 20 prosenttia kuntien tuloista, monissa tapauksissa jopa 50 prosenttia. Tämä oli tilanne jo ennen sote-uudistusta. Muutama kunta Uudellamaalla eli käytännössä Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat nettomaksajia noin 90 prosentista tasoituksesta.
Kunnissa on keskimäärin 17 700 asukasta, mediaanikunnassa asukkaita on 6 146. Puolessa kunnista asukkaita on siis vähemmän. Näillä kunnilla on kuitenkin paljon erilaisia velvoitteita, myös hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa, esim. koulu, päivähoito, kaavoitus ja rakentaminen, ympäristö ja terveys, vesi ja viemäröinti, liikenne, kriisivalmius, kirjasto, kulttuuri, vapaa-aika, energia, työllisyys ja elinkeinoelämän kehitys. Suuri osa kunnista joutuu nostamaan veroäyriään ja hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta. Valtion tulot jäävät menoja pienemmiksi luoden epäsuhdan, joka vie meidät tilanteeseen, jossa EU on pakotettu toimimaan talouden holhoojana.
Tämä on seurausta 15 vuoden nollakasvusta ja jatkuvasta julkisen talouden alijäämästä.
Absurdi vaihtoehto
Kunnallisesta itsehallinnosta luopuminen tuntuu luonnollisesti sekä riskialttiilta että tunnemielessä oudolta. Jokainen kuntaliitos on tähän mennessä ollut vaikea asianosaisille. Mutta onko meillä vaihtoehtoa? Vaihtoehtona on jatkaa järjestelmää, jossa meillä on suuri joukko kuntia, jotka ovat vain poikkeustapauksissa taloudellisesti omavaraisia. Se ei ole perusteltua. Meidän on karsittava julkista hallintoa ja tehtävä siitä kustannustehokkaampaa. Hyvinvointialueet rahoitusmallillaan – riippumatta siitä, mitä siitä ajattelemme – ovat tulleet jäädäkseen, ja siten on järkevämpää hoitaa jäljellä olevat kunnalliset palvelut näiden puitteissa.
Kun päätös hyvinvointialueiden verkostosta tehtiin, ajatuksena oli, ettei paikallisdemokratia murenisi liikaa. Kolmen eri tason yhteiskunnallisten palvelujen ja julkishallinnon ylläpitäminen ei ole taloudellisesti perusteltua!
Perustelut uudistuksen puolesta
Syyt tälle radikaalille uudelleenjärjestelylle ovat moninaiset.
– Hyvinvointialueet ovat jo nyt pieniä, niissä on noin 72 000-675 000 asukasta, kuten suurkaupungin valtionosuudet.
– Kustannustehokkuus ja parempi resurssien kohdentaminen.
– Hallintohenkilöstön vapauttaminen elinkeinoelämän palvelukseen.
– Pienempi subventointi valtionosuuksien muodossa.
– Pienempi veropaine.
Status quo?
Nykyisen kuntarakenteen säilyttämisen perustelut ovat enimmäkseen paikallisten tai henkilökohtaisten etujen ja asemien turvaaminen, ei toimiminen maan parhaaksi. Hallinnossa vallitsevan status quon säilyttäminen ja puolustaminen ei yksinkertaisesti ole enää varteenotettava vaihtoehto. Kielipoliittisesti ruotsin asemaa voidaan puolustaa aluetasollakin, siihen ei tarvita nykyistä kuntarakennetta.
Päätösehdotus
Meidän on uskallettava ryhtyä radikaaleihin ja päättäväisiin toimiin maan talouden ohjaamiseksi oikeaan suuntaan. Työmarkkinoiden välttämättömien uudistusten sekä yrittäjyyden, kasvun ja investointivalmiuden lisäksi meidän on tehtävä julkisesta sektorista huomattavasti kustannustehokkaampi kaikilla tasoilla. Siksi kunnista luopuminen hallinnon tasona vaikuttaa tarpeelliselta toimenpiteeltä, jota myös tässä ehdotetaan. RKP:n tulee uskaltaa viitoittaa tietä kohti terveempää taloutta.
Aloitteen tekijä/tekijät
Paul Taimitarha, Ralf Nikander, Mimi Wiik,
hallituksen jäseniä,RKP Munkkiniemin paikallisosasto, Helsinki
