Puoluekokouksen päätös
Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi
- että tunnistamme Euroopan vähemmistökieliyhteisön tärkeimmät sisarpuolueet ja ylläpidämme ja luomme niihin aktiivisesti yhteyksiä.
- että vähemmistökieliä koskeva yhteistyö sisarpuolueiden kanssa järjestetään tavalla, joka mahdollistaa tapaamiset ja kokemustenvaihdon.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Ruotsin kielellä on oikeudellisesti vahva asema Suomessa ja sen asema on perustuslaissa turvattu. Monissa muissa Euroopan maissa kielellisten vähemmistöjen tilanne on paljon huonompi. Heidän kielensä tai kulttuurinsa voivat olla uhattuna. Vähemmistökielten ylläpitäminen vaatii määrätietoista työtä ja vahvaa tahtoa. Suomessa RKP:llä on keskeinen rooli elävän kaksikielisyyden ylläpitämisessä.
RKP:lle kansainvälinen yhteistyö on aina ollut itsestäänselvyys. Mitä tulee muihin vähemmistökieliin Euroopassa, yhteistyötä on syytä tiivistää. Vaihtamalla tietoja ja kokemuksia voimme oppia toisiltamme.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että tunnistamme Euroopan vähemmistökieliyhteisön tärkeimmät sisarpuolueet ja ylläpidämme ja luomme niihin aktiivisesti yhteyksiä.
- että vähemmistökieliä koskeva yhteistyö sisarpuolueiden kanssa järjestetään tavalla, joka mahdollistaa tapaamiset ja kokemustenvaihdon.
Aloite 25 – Yhteistyön virallistaminen ja tehostaminen eurooppalaisten sisarpuolueiden kanssa
Noin 40–50 miljoonaa EU-kansalaista – yli 10 prosenttia – elää samanlaisessa kielellisessä todellisuudessa kuin suomenruotsalaiset. He puhuvat perinteistä kansallista vähemmistökieltä tai vahvaa alueellista kieltä, joka eroaa maan enemmistökielestä. He käyvät koulua äidinkielellään, heillä on omat mediansa ja oma kulttuurinsa. Tällaisia kieliä on EU:ssa noin 60 – kieliä, joita on puhuttu paikallisesti ja alueellisesti vuosisatojen ajan, ja joskus ne ovat jopa päätyneet toisen maan rajojen sisäpuolelle, kun Euroopan karttaa on piirretty uusiksi. Suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia tällaisia kieliä ovat katalaani, baski ja galegon kieli Espanjassa, saksa Italian Etelä-Tirolissa, unkari Romaniassa ja Slovakiassa sekä tanska Saksan Schleswig-Holsteinissa. Useat näistä alueista ovat suomenruotsalaisten alueiden tavoin maansa taloudellisesti vahvimpia vientimoottoreita.
Aivan kuten on tilanne Suomessa puhuttavan ruotsin kanssa, myöskään muissa EU-maissa vähemmistöjen kielelliset oikeudet eivät ole mikään itsestäänselvyys, vaan ne on saavutettu poliittisella työllä. Siksi kielivähemmistöt ovat suomenruotsalaisten tavoin järjestäytyneet kielipuolueiksi ja alueellisiksi puolueiksi, joista suurimmat ovat edustettuina EU-parlamentissa. Tärkeimmät puolueet kuuluvat liberaaliin Renew-ryhmään, kuten RKP, tai EPP:n keskustaoikeistolaiseen ryhmään. Parlamentin jäsenet tekevät yhteistyötä laajennetussa työryhmässä “Intergroup on Traditional Minorities, National Communities and Languages [IG9-23]”.
Monet RKP:n jäsenet ovat vuosien varrella olleet mukana Euroopan vähemmistökieliyhteisössä, kun taas puolueen virallinen rooli on vaihdellut. Vahvemmat näkemykset siitä, kuinka toimia poliittisesti kielellisten oikeuksien puolesta, vahvistaisivat RKP:tä. Suomenruotsalaiselle identiteetille olisi tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, että EU:ssa on paljon muita kaltaisiamme. Ruotsin asema Suomessa ja kuva suomenruotsalaisista paranisi myös, jos Suomessa ymmärrettäisiin, että kielellinen monimuotoisuus on sääntö eikä poikkeus EU:ssa.
Näistä syistä RKP:n tulisi tehdä järjestelmällisempää yhteistyötä sisarpuolueidensa kanssa.
Päätösehdotus
- että RKP aktivoituu johtavana puolueena Euroopan vähemmistökieliyhteisössä
- että RKP tunnistaa Euroopan vähemmistökieliyhteisössä toimivat tärkeimmät sisarpuolueet ja virallistaa yhteydenpidon niihin.
- että yhteistyö sisarpuolueiden kanssa järjestetään tavalla, joka mahdollistaa tapaamiset, vierailut ja kokemusten vaihdon myös puolueen tavallisille jäsenille.
Aloitteen tekijä/tekijät
Lars Rosenblad, Vaasa
