Puoluekokouksen päätös
Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi
- että kehitetään Suomen-mallia niin, että se sisältää myös vapaaehtoista iltapäivätoimintaa (”fritids”) koulupäivän jälkeen kaikille lapsille kuudenteen luokka-asteeseen asti.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
RKP haluaa Suomen olevan maailman lapsiystävällisin maa. Jokaisen lapsen arjen tulee olla merkityksellinen, ja hänen tulee tuntea olonsa turvalliseksi ja kehittyä. Lasten hyvinvoinnin edistämiseksi kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen, joka osaltaan tekee vapaa-ajasta arvokasta.
Iltapäivätoiminta on tärkeää, sillä se tukee kodin ja koulun kasvatustyötä ja lasten tunne-elämän ja eettisen kehityksen kehittymistä. Perusopetuslain mukaan kunnat voivat järjestää iltapäivätoimintaa 1. ja 2. luokan oppilaille sekä oppilaille, joilla on erityistuen tarve. Toimintaa järjestävät myös kolmannen sektorin yhdistykset ja yksityiset tuottajat. Tällä hetkellä myös jotkut yksityiset tuottajat tarjoavat iltapäivätoimintaa.
RKP toimii hallituksessa, jotta ”lapsistrategiassa (2021) vahvistettujen toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu osana hallituksen lapsi- ja perhepolitiikkaa”. Hallitus pyrkii myös siihen, että ”työn ja perheen yhteensovittamista tukevia palveluita kehitetään edelleen niin, että ne tukevat erilaisia perhetilanteita ja vuorotyön tekemistä. Erityisesti lasten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä lomien aikaiseen hoidon saatavuuteen kiinnitetään huomiota, jotta varsinkin lapsiperheiden vanhempien työllistymisen esteitä poistuu”.
Puoluekokous päätti vuonna 2019, että RKP toimii sen hyväksi, että vapaa-ajan toimintaa kehitetään pohjoismaisessa hengessä muun muassa niin, että kaikki alempien luokka-asteiden oppilaat voivat osallistua toimintaan myös koulujen loma-aikoina.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että kehitetään Suomen-mallia niin, että se sisältää myös vapaaehtoista iltapäivätoimintaa (”fritids”) koulupäivän jälkeen kaikille lapsille kuudenteen luokka-asteeseen asti.
Aloite 31 – Ruotsalaisen mallin mukainen iltapäivätoiminta kouluissa
Lasten kasvavat harrastuskustannukset, monien lasten voimakas yksinäisyyden tunne ja liikkumattomaan elämäntapaan liittyvät terveysongelmat leimaavat monien lapsiperheiden arkea. Kun yhtälöön lisätään vielä lasten harrastuskuljetusten synnyttämä stressi iltaisin varsinkin suurissa kaupungeissa tai vastaavasti vaikeudet saada kokoon harrastusryhmiä pienemmissä kunnissa, esiin piirtyy kuva monialaisesta ongelmasta, jolla on suuri vaikutus lasten ja perheiden hyvinvointiin ja talouteen.
Ongelmaan puuttumiseksi nuorisolakiin sisällytettiin vuonna 2023 niin sanottu Suomen-malli. Tavoitteena on, että kaikilla lapsilla on koko peruskoulun ajan oikeus ilmaiseen harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Mielestämme Suomen-malli ei riitä, vaan Suomen pitäisi ottaa käyttöön Ruotsin ”fritids-malli” eli kaikille tarjottava vapaaehtoinen iltapäivätoiminta koulupäivän jälkeen aina kuudennelle luokalle saakka. Ruotsin järjestelmää ei voida kopioida sellaisenaan Suomeen, mutta suomalaista mallia voitaisiin hyvin laajentaa. Mallin ei tarvitse sisältää harrastuksia viitenä päivänä viikossa klo 13–16, vaan siinä voi olla ennen kaikkea kyse turvallisesta ympäristöstä, jossa yhdenkään lapsen ei tarvitse olla yksin.
Tiedämme, että Suomen julkinen talous ei lähivuosina kestä kalliita yhteiskunnallisia uudistuksia, ja siksi ehdotuksemme ydin on olemassa olevien taloudellisten resurssien poikkisektoraalinen, siiloja rikkova ja innovatiivinen hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle.
Koulujen nykyinen iltapäivätoiminta luokilla 1-2
Maksujen rahoitus samalla tavoin kuin päivähoidossa ja iltapäiväkerhoissa
Koulujen nykyinen kerhotoiminta luokilla 3-6
Suomen-mallin budjetoidut kustannukset
Lakisääteinen taiteen perusopetus (nyt pääasiassa iltaisin)
Kolmannen sektorin osallistuminen iltapäivätoimintaan (esim. urheiluseurat, Folkhälsan)
Mallista saataisiin myös epäsuorasti hyötyä.
Korkea käyttöaste = pienemmät kiinteistökustannukset koulujen ja vapaan sivistystyön tiloissa.
Kouluavustajien rekrytointi on helpompaa, jos he voivat pidentää työpäivää koulun jälkeisen toiminnan kautta.
Vähemmän painetta kalliisiin ilta-aikoihin urheilutiloissa.
Vähemmän hiilidioksidipäästöjä, kun perheiden kuljetukset vähenevät.
Päätösehdotus
aettä RKP alkaa ajaa Ruotsin ”fritids-mallia” (suomeksi ”vapis”) Suomeen ja aloittaa ensimmäiseksi selvityksen siitä, miltä malli voisi näyttää Suomessa.
Aloitteen tekijä/tekijät
Lars Rosenblad, Vaasa
Ulla Granfors, Vaasa
