Puoluekokouksen päätös
RKP työskentelee sen puolesta,
- että sukupuolten välinen jakautuma urheiluliikkeiden operatiivisessa johdossa ja hallintoelimissä olisi tasapuolisempi
- että miesten ja naisten urheilijoille suunnatut tuet jaetaan tasaisesti
- että Suomi jatkaa aktiivisena toimijana ja vaikuttajana kansainvälisillä foorumeilla, joissa käsitellään urheilun tasa-arvokysymyksiä
- että nais- ja miesurheilun mediahuomio olisi tasa-arvoisempaa
- että valtio myöntää kohdennettua tukea tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan, seksuaalisen häirinnän ja muun sopimattoman kohtelun ennaltaehkäisemiseksi ja estämiseksi urheilussa, ja että kunnille ja yhdistyksille annetaan resursseja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ja varhaisiin puuttumisiin silloin, kun tällaisista teoista on epäilyjä tai tietoa.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Ruotsalainen kansanpuolue pitää kiinni siitä, että tasa-arvo kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla on oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan edellytys. Aloitteessa tuodaan esiin tärkeitä kysymyksiä sekä rakenteellisesta epätasa-arvosta resurssien jaossa että seksuaalisen häirinnän edelleen liian yleisestä esiintymisestä urheilussa. Nämä ovat haasteita, jotka on otettava vakavasti.
Valtio jakaa vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön kautta yli kaksi miljoonaa euroa urheilustipendeinä. Tukea saa noin 250 urheilijaa. Vuodesta 2018 alkaen ministeriö on jakanut stipendejä suunnilleen yhtä monelle nais- ja miesurheilijalle. Muutos näkyy myös siinä, että Suomen olympiajoukkueessa on kahdessa viimeisessä kesäolympialaisissa ollut enemmän naisia kuin miehiä.
Tärkeä tapa edistää tasa-arvoa urheilussa on yleinen tuki urheilua edistäville järjestöille. Ministeriö on laatinut erityisiä vastuullisuuskriteerejä, joihin kuuluu tasa-arvokriteeri. Kriteerit uudistettiin vuonna 2021. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kriteerit ovat seuraavat:
Toiminta on tasa-arvoista, saavutettavaa ja avointa kaikille väestöryhmille. Tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet huomioidaan järjestön ohjauksessa, päätöksenteossa ja henkilöiden valinnassa päätöksentekoelimiin sekä toiminnassa jäsenille ja muille sidosryhmille. Varmistetaan, että toinen kansalliskieli huomioidaan asianmukaisesti (esim. viestinnässä, materiaaleissa ja palveluissa). Järjestöillä on oltava ajantasaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat vähimmäisvaatimus, muut kriteerit tuovat lisäpisteitä. Vastuullisuuskriteerit vaikuttavat 15 prosentilla myönnettävän tuen määrään, ja tasa-arvo on yksi näistä kriteereistä. Ylipäätään saadakseen tukea on tietyt ehdot – kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat – täytettävä.
Ministeri Sandra Bergqvistin toimikaudella opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi myöntänyt rahoitusta hankkeille, jotka edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, kuten Finlands Svenska Idrottin, MonaLiikkuu-hankkeen ja Suomen Monikulttuurisen Liikuntaliitto FIMU ry:n toteuttamat projektit. Ministeri Bergqvist on myös myöntänyt Piikkari-palkinnon tasa-arvon edistämisestä urheilussa.
Myös kansainvälisesti tapahtuu paljon, missä Suomi voi sekä vaikuttaa että saada tukea urheilun tasa-arvotyöhön. EU:ssa hyväksyttiin vuonna 2023 tasa-arvoa koskeva päätöslauselma, jossa käsitellään mm. urheilun taloudellisia kysymyksiä, kuten samapalkkaisuus, läpinäkyvä tukijärjestelmä, naispuolisten johtajien ja valmentajien osuuden lisääminen sekä seksuaalisen häirinnän ja vihapuheen torjunta. Myös Euroopan neuvosto on ollut aktiivinen tässä asiassa – Suomen tuella.
Kansainvälinen naisten liikuntaa ja urheilua edistävä verkosto (IWG) järjestää seuraavan maailmanlaajuisen konferenssinsa Birminghamissa kesällä 2026. Ministeri Bergqvist on tavannut suomalaisia toimijoita suunnitellakseen Suomen osallistumista konferenssiin.
Urheilupolitiikassa on jo vuosikymmeniä pyritty projektien, suositusten ja koulutuksen avulla lisäämään naisten osuutta urheiluliikkeen johtotehtävissä. Siitä huolimatta – kuten Naisliitto toteaa – on ongelmallista, että vain alle kolmasosa hallitusjäsenistä on naisia niissä sadassa urheilujärjestössä, jotka saavat eniten valtiontukea. On edelleen järjestöjä, joiden hallituksissa ei ole lainkaan miehiä tai naisia. Kehitys kulkee oikeaan suuntaan, mutta liian hitaasti.
Aloitteessa ei käsitellä urheilun medianäkyvyyden sukupuolittuneisuutta. Artikkeleiden tai juttujen määrä, sisältö ja kuvitus eroavat usein huomattavasti naisten ja miesten urheilun välillä sekä nais- ja miesurheilijoiden kohdalla. Kyse on asiasta, johon ei voida helposti vaikuttaa suoraan poliittisin päätöksin, mutta jossa tarvitaan pitkäjänteistä vaikuttamistyötä tilanteen muuttamiseksi.
Seksuaalista häirintää, ahdistelua ja asiatonta kohtelua koskien Väestöliitto ylläpitää palvelua nimeltä ”Et ole yksin”, joka on tarkoitettu kaikenikäisille urheilijoille.
Päätösehdotus
RKP työskentelee sen puolesta,
- että sukupuolten välinen jakautuma urheiluliikkeiden operatiivisessa johdossa ja hallintoelimissä olisi tasapuolisempi
- että miesten ja naisten urheilijoille suunnatut tuet jaetaan tasaisesti
- että Suomi jatkaa aktiivisena toimijana ja vaikuttajana kansainvälisillä foorumeilla, joissa käsitellään urheilun tasa-arvokysymyksiä
- että nais- ja miesurheilun mediahuomio olisi tasa-arvoisempaa.
Aloite 12 – Tasa-arvo urheilussa valtiontuen edellytyksenä
Naisten suosimat urheilulajit saavat vain murto-osan siitä taloudellisesta tuesta, joka myönnetään miesten suosimille lajeille. Samalla on yleistä, että naiset saavat heikompaa taloudellista kohtelua myös niissä urheilulajeissa, joissa sekä naiset että miehet osallistuvat.
Seksuaalinen häirintä urheilussa ja liikunnassa on yhä liian yleistä ja siihen on puututtava järjestelmällisesti. Tasa-arvo päätöksenteossa ja resurssien jaossa on ratkaisevan tärkeää oikeudenmukaisen ja osallistavan urheiluympäristön luomiseksi. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta urheilussa ja liikunnassa on saatava loppumaan.
Nämä kaksi ilmiötä – seksuaalinen häirintä ja tasa-arvo päätöksenteossa – ovat keskeisiä haasteita urheiluliikkeelle, ja ne on otettava huomioon, kun urheilujärjestöille myönnetään resursseja.
Päätösehdotus
Svenska Kvinnoförbundet vaatii, että RKP:n kansanedustajat ja hallitusedustajat työskentelevät sen puolesta:
- että valtiontuen ehtona on se, että urheilu- ja liikuntajärjestöt toimivat väkivallan, seksuaalisen häirinnän ja muun sopimattoman kohtelun ennaltaehkäisemiseksi ja lopettamiseksi naisten urheilussa
- että urheiluliittojen ja liikuntaa edistävien järjestöjen yleinen tuki sidotaan tasa-arvotavoitteisiin ja vastuullisuuskriteereihin, ja että näiden toteutumista valvotaan tarkemmin kuin aiemmin valtiontukea myönnettäessä
- että valtio tukee ja puuttuu väkivaltaan, seksuaaliseen häirintään ja muuhun sopimattomaan kohteluun, kun näitä ilmiöitä havaitaan tyttöjen ja naisten urheilussa
- että urheiluliitoille jaettava valtiontuki jaetaan tasapuolisesti naisten ja miesten urheiluun
Aloitteen tekijä/tekijät
Svenska Kvinnoförbundet
Anita Westerholm, ordförande
Agneta Udd-Saarela, generalsekreterare
