Aloite 24 – Kulttuurin kasvu tuo hyvinvointia yksilöille ja yhteiskuntiin

15.06.2025 | Kulttuuri, Kulttuuri, media ja urheilu

Puoluekokouksen päätös

RKP toimii sen puolesta:

• että kulttuurialan ja muiden yhteiskunnan sektoreiden välistä yhteistyötä kehitetään
• että eri kulttuurialojen toimintaan on tarjolla matalan kynnyksen tiloja, joita voi helposti käyttää.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Aloitteen tekijä nostaa esiin kulttuurin keskeisen roolin sekä yksilön hyvinvoinnin että yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Useat raportit osoittavat selvästi, että kulttuuri luo työpaikkoja ja talouskasvua samalla kun se lisää vetovoimaa, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä kaupungeissamme ja alueillamme.

RKP pitää tärkeänä, että kulttuurialan ja muiden yhteiskunnan sektoreiden välistä yhteistyötä kehitetään. Kulttuuriset kohtaamispaikat, kuten teatterit, museot ja puistot, tarvitsevat saavutettavia ja kestäviä infrastruktuuriratkaisuja toimiakseen tehokkaasti. Hyvin kehittynyt infrastruktuuri – mukaan lukien joukkoliikenne ja julkiset tilat – tekee kulttuurista saavutettavampaa ja luo dynaamisia kaupunkiympäristöjä.

Vuoden 2023 puoluekokouksessa päätettiin, että RKP toimii sen puolesta, että kulttuurisektorin osuus valtion budjetista nostetaan yhteen prosenttiin ja että kulttuurivientiä edistetään. Puoluekokous päätti myös päivittää puolueen kulttuuripoliittisen ohjelman, mikä toteutettiin vuoden 2024 aikana. Kulttuuriin panostaminen on panostamista yhteiskunnan tulevaisuuteen ja kasvuun. RKP haluaa vaalia vapaata kulttuurielämää ja luoda pitkäjänteiset edellytykset kulttuuriselle ja luovalle kasvulle koko yhteiskunnassa.

Päätösehdotus

RKP toimii sen puolesta:

• että kulttuurialan ja muiden yhteiskunnan sektoreiden välistä yhteistyötä kehitetään
• että eri kulttuurialojen toimintaan on tarjolla matalan kynnyksen tiloja, joita voi helposti käyttää.

Aloite 24 – Kulttuurin kasvu tuo hyvinvointia yksilöille ja yhteiskuntiin

Kulttuuria esitetään julkisessa keskustelussa usein mitättömänä kuluna, joka voidaan helposti leikata tärkeämpien asioiden hyväksi. Tällöin sivuutetaan kokonaan kulttuurin työllistävä vaikutus, jossa suuret hankkeet luovat usein ympärilleen toimintaa kuin vedenpinnan renkaat. Kulttuuri lisää sekä yksilöiden hyvinvointia että alueen vetovoimaa.

Unicefin ja Maailmanpankin vuoden 2021 raportissa todetaan, että jokaista luovien alojen työpaikkaa kohden syntyy 1,7 uutta työpaikkaa.

Taloustutkimuksen vuoden 2022 raportin mukaan jokainen kulttuurin saama tukieuro tuottaa 14 euroa takaisin.

Business Finlandin marraskuussa 2023 julkaisema raportti osoittaa, että vuonna 2022 Uudellamaalla toimi luovilla aloilla yhteensä 18 294 yritystä, jotka työllistivät 35 593 henkilöä ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 9 735 000 euroa.

Suomessa luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on vain 3,1 %, mikä on selvästi alle EU:n keskiarvon, joka on 4,4 %.

Helsingissä hanke Luovien alojen kasvu on luonut vuoropuhelua taloudellisten toimijoiden ja kulttuurikentän välillä. Sen seurauksena on laadittu yhdeksän kohdan lista toimenpiteistä, jotka voisivat tehostaa käytettyjen resurssien vaikutuksia ja synnyttää innovatiivista kasvua. Viime vuosikymmenen aikana useat näkyvät panostukset – sekä julkiset että yksityiset – ovat vahvistaneet myönteistä mielikuvaa kaupungista: Oodi-kirjasto, Tanssin talo, Amos Rex ja suunnitteilla oleva uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo. Näkyville projekteille tarvitaan jatkoa, mutta myös ruohonjuuritason tukemista, joka luo perustaa uusille aloitteille.

Julkisen sektorin rooli on ennen kaikkea tukea, käynnistää, viestiä ja poistaa esteitä. Kaupungit, kunnat ja valtio voivat aktiivisesti edistää kasvua tarjoamalla kohtaamispaikkoja, yhdistämällä eri toimijoita, tarjoamalla apua ja neuvontaa sekä avaamalla tyhjiä tiloja edullisesti. Julkinen sektori voi myös auttaa toimijoita navigoimaan lupien ja sääntöjen viidakossa byrokratian esteiden poistamiseksi.