Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulisi valmistella parlamentaarisesti, linjaa ruotsalainen eduskuntaryhmä kesäkokouksessaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulisi valmistella parlamentaarisesti, linjaa ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka tänään aloitti kesäkokouksensa Vaasassa.Eduskuntaryhmä varoittaa hallitusta hosumasta sote-uudistuksen valmistelussa.
− On todella yllättävää, että Keskusta pääministeripuolueeksi tultuaan ei enää halua kaikkia puolueita mukaan sote-uudistuksen valmisteluun. Viime vaalikaudellahan keskusta suorastaan vaatimalla vaati tätä. On myös hyvä muistaa, että nykyinen pääministeri Juha Sipilä monessa eduskuntavaalitentissä vakuutti, että sote-uudistus tulee myös jatkossa valmistella parlamentaarisesti, muistuttaa RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.
− Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulisi valmistella mahdollisimman laajapohjaisessa, parlamentaarisessa komiteassa. Kyseessä on valtavan tärkeä uudistus, joka kosketta kaikkia kansalaisia, toteaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä painottaa myös, että sote-uudistuksen keskiössä tulisi olla ihminen eikä hallinto. Uudistuksen tavoitteena tulee olla joustava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, joka takaa laadukkaat palvelut ja potilaan valinnanvapaudenmolemmilla kansalliskielillä. Kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi tulisi jo heti valmistelun alkuvaiheessa tehdä kielellisten vaikutusten arviointi.
− Sote-uudistuksen lähtökohtana tulisi olla ihminen ja tämän oikeus laadukkaisiinsote-palveluihin. On äärimmäisen tärkeää, että peruspalvelut, esim. vanhustenhuolto ja ennaltaehkäisevä sosiaalityö, pystytään järjestämään lähellä niitä käyttäviäihmisiä. Nyt vaikutta siltä, että valmistelun lähtökohtana on ainoastaan hallinto ja sen organisointi, josta on jostakin syystä tullut jonkinlainen itseisarvo, sanoo Anna-Maja Henriksson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä kyseenalaista voimakkaasti hallituksen asettaman asiantuntijaryhmän selvityksen linjausta, jossa todetaan, että soten ja aluehallinon lisäksi myös kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä tulisi tulevaisuudessa siirtyä laajalti itsehallintoalueille.
– Tarkoittaako tämä, että myös esim. toiseen asteen koulutus ja kaavoitus siirtyy itsehallintoalueille? Mitä tehtäviä kunnille silloin ylipäätänsä jää jäljelle, ja ovatko kunnatenää tarpeellisia sen jälkeen? Onko tässä loppujen lopuksi kyse sote-uudistuksen vaatteisiin naamioidusta jättimäisestä kuntauudistuksesta, kysyy RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.
