Sipoon RKP nimesi 16 kuntavaaliehdokasta

Sipoon RKP:n paikallisosasto valmistautuu kevään kuntavaaleihin ja nimesi ensimmäiset 16 ehdokasta. Ääni RKP:lle takaa sitoutunutta työtä vahvan kaksikielisen kunnan puolesta, jossa ruotsin kielellä on yhtäläinen ja luonnollinen paikka sipoolaisten arjessa.

Sipoo on tällä hetkellä erittäin voimakkaassa kehitysvaiheessa, joka pohjautuu kunnan strategiaan. Sipoon RKP tähtää vaaleissa laajaan ehdokasasetteluun vaikuttaakseen kunnan kehitykseen tulevina vuosina.

Sipoon RKP:n mielestä on erittäin tärkeää saada kunnan talous tasapainoon ja se edellyttää, että kunnan eri toimialueet ovat vahvassa yhteistoiminnassa.

– Kaavoitus, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä sivistyskysymykset liittyvät kaikki tiiviisti toisiinsa ja näiden eri toimialueiden on tähdättävä samaan tavoitteeseen. Kun kuntaa kehitetään, kaikkien toimialueiden on mukautettava kehitykseen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistysalan palvelut on pystyttävä vastaamaan kasvavan asukasmäärän tarpeisiin, sanoo Maria Liljeström, Sipoon RKP:n puheenjohtaja.

Sipoon RKP haluaa vahvan kaksikielisen kunnan, jossa ruotsin kielellä on yhtäläinen ja luonnollinen paikka sipoolaisten arjessa. Teemme työtä liberaalisten arvojen puolesta ja näemme monimuotoisuuden rikkautena ja voimavarana, joka vahvistaa kuntaamme.

– Tähän tärkeään työhön tarvitaan kaikki – niin ne, joilla on, ja joilla ei ole poliittista kokemusta. Halu vaikuttaa, on se mikä ratkaisee. RKP haluaa kehittää Sipoosta vielä paremman kunnan, jossa voi asua, elää ja työskennellä, toteaa Clara Lindqvist, RKP Sipoon vaalikoordinaattori.

 

Nimetyt kunnallisvaaliehdokkaat:

Andersson Martin

Ekholm Kenneth

Forss Maria

Grönroos Mikael

Gustafsson Henrik

Hällfors Christoffer            

Högel Caroline

Lindgren Peter

Lindgren Hans-Peter

Lindroos Kicka

Nikander Klaus-Mauritz             

Röman Micaela

Sandström Stefan

Syrjäläinen Kari-Matti

Wikström Mia

Åkerfelt Tanja

Miksi on tärkeä huomioida saamen kielet?

Kuluneen viikon aikana olemme huomioineet saamen kielten viikkoa. Kieliviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja saada enemmän näkyvyyttä kielille julkisuudessa, mutta myös nostaa kielten asemaa. Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä, kaiken kaikkiaan jäljellä on enää yhdeksän.

Lue edellinen artikkeli

Blomqvist: Pohjoismainen puheenjohtajuus 2021 priorisoi huoltovarmuutta, integraatiota ja kestävyyttä

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyy 1.1.2021 Suomelle. Puheenjohtajuuden valmisteluita käsitellään yleensä Pohjoismaiden ministerineuvoston istuntoviikolla, jota voidaan nähdä pohjoismaisena poliittisena superviikkona. Koronapandemian takia puheenjohtajuusvuoden linjaukset käsitellään tänä vuonna useammassa sähköisessä kokouksessa.

Lue seuraava artikkeli