Viestit Suomen EU-linjasta nähdään hyvin epäselvinä kansainvälisessä kontekstissa.
Lehdistötilaisuudessa 14. helmikuuta komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja komissionääri Gunther Oettinger esittivät EU:lle vakaata budjettia ja tuntuvia panostuksia tulevan monivuotisen rahoituskehyksen eri osa-alueille. He esittivät enemmän määrärahoja muun muassa turvallisuuteen ja puolustukseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja myös esimerkiksi enemmän varoja EU:n Erasmus + vaihto-ohjelmaan jotta liikkuvuus ja kansainvälistyminen nuorten keskuudessa lisääntyisivät.
Pääministeri Sipilä on sanonut että Suomen tulisi tehdä aktiivista EU-politiikkaa ja että Suomen pitäisi ottaa EU:ssa aktiivinen rooli. Samaan aikaan Eurooppa-ministeri Sampo Terho sanoo että EU-budjettia tulisi leikata ja jotkut EU-instituutioista tulisi lakkauttaa. Tänään hallitus on esittänyt halukkuutensa nostaa EU:n budjettia. Tällaiset viestit Suomen EU-linjasta nähdään hyvin epäselvinä kansainvälisessä kontekstissa.
– Hallituksen kannanotot ovat erittäin hämmentäviä ja epäselviä. Mitä hallitus oikein haluaa?, Torvalds kysyy.
– Tämän kaltainen ailahteleva viestiminen ei ole hyväksyttävää. Me elämme tällä hetkellä aikoja jolloin EU:n tulevaisuus muovautuu ja meidän EU-politiikan tulisi olla selkeää ja sisältää selkeitä prioriteetteja. Esimerkkeinä tällaisista olivat Junckerin ja Oettingerin esiin tuomat ehdotukset. Se mitä Sipilä ja kumppanit haluavat on minulle erittäin epäselvää, sillä sukset näyttävät menevän ristiin melkein kaikissa kannanotoissa, sanoo Torvalds.
– EU:n budjetissa täytyy priorisoida myös muita osa-alueita kuin maatalouspolitiikka ja alueiden koheesiorahoitus. Ne katsovat taaksepäin, kun nyt olisi tarve katsoa tulevaisuuteen, Torvalds toteaa.
Tällä hetkellä mankeloidaan EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä (Multiannual Financial Framework) vuodesta 2021 eteenpäin. Komissio esittää ehdotuksensa rahoituskehykseksi toukokuun alussa.
