Aloite 13 – Nuorisovaltuustoille on taattava yhdenvertaiset vaikuttamismahdollisuudet!

22.05.2022 | Kunnat, Kunnat & Maakunnat, Lapset & Nuoret, Maakunnat

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että kaikissa kunnissa ja hyvinvointialueilla on nuorisovaltuusto, jolla on aidot vaikuttamismahdollisuudet
• että nuorivaltuustoille annetaan suora aloiteoikeus kunta- ja aluevaltuustoissa
• että nuorisovaltuustoille annetaan mahdollisuus valita keskuudestaan läsnäolo- ja puheoikeutta nauttivat edustajat (yksi kuhunkin toimielimeen) kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin, hallituksiin, lautakuntiin ja jaostoihin.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Puoluekokouksessa 2018 käsiteltiin aloite nuorten ja lasten vaikuttamistoimielimistä kunnissa. RKP on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmisteltaessa kiinnittänyt huomiota vaikuttamistoimielinten tärkeyteen ja hyvinvointialuelain §:ssä 34 on selkeä säädös hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimistä. Ne ovat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Lain mukaan vaikuttamistoimielimille annetaan mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueiden eri toimintojen suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.

Hyvinvointialuelaissa olevat kirjaukset vastaavat pitkälti myös kuntalaissa olevia säädöksiä nuorisovaltuustoista.

Ruotsalainen kansanpuolue haluaa mahdollistaa ja tukea nuorten mahdollisuuksia käsitellä ja vaikuttaa heidän arkeensa vaikuttaviin päätöksiin. Nuorisovaltuustojen roolia ja tehtäviä koskeva lainsäädäntö on selkeä. Samanaikaisesti on myös tärkeää, että myös kunnan muilla vaikuttamistoimielimillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla kuulluiksi niitä koskevissa asioissa.

Aloitteentekijät ovat varsinaisten vaikuttamistoimielinten vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi kiinnittäneet että-lauseissa huomiota myös aloite-oikeuteen. Nuorisovaltuustojen aloiteoikeus on jo otettu käyttöön monissa kunnissa, ja joissakin tapauksissa myös muissa toimielimissä kuin valtuustossa. Aloitteen on usein kuitenkin perustuttava nuorivaltuuston päätökseen ennen sen esittämistä kyseiselle toimielimelle. Perustuslain mukaan jokaisella kuntalaisella on aloiteoikeus. Suora aloiteoikeus lisää nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuuksia ja mahdollisesti myös nuorten poliittista aktiivisuutta.

RKP tekee työtä lasten ja nuorten hyväksi kaikissa kunnissa ja jokaisella hyvinvointialueella. Teemme työtä myös sen eteen, että kaikilla muillakin vaikuttamistoimielimillä olisi aidot mahdollisuudet vaikuttaa niitä koskeviin päätöksiin.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP tekee työtä sen eteen,

• että kaikissa kunnissa ja hyvinvointialueilla on nuorisovaltuusto, jolla on aidot vaikuttamismahdollisuudet
• että nuorivaltuustoille annetaan suora aloiteoikeus kunta- ja aluevaltuustoissa
• että nuorisovaltuustoille annetaan mahdollisuus valita keskuudestaan läsnäolo- ja puheoikeutta nauttivat edustajat (yksi kuhunkin toimielimeen) kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin, hallituksiin, lautakuntiin ja jaostoihin.

Aloite

Alaikäisillä on tällä hetkellä varsin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisesti, vaikka kaikki tehtävät päätökset koskeva heitä. Tämä ei ole kestävää, demokraattista, eikä hyväksyttävää. Nuorisovaltuustoilla on siksi avainasema puhuttaessa nuorten osallistamisesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa ajankohtaispolitiikkaan.

Nuorisovaltuustojen asemasta on säädetty Suomen kuntalaissa vuodesta 2015 alkaen. Nuorisovaltuustojen keskeisin tehtävä on osallistaa nuoret yhteiskunnallisesti ja päätöksentekoon demokratian keinoin sekä edistää kuntapäättäjien ja nuorten välistä vuoropuhelua. Konkreettinen tapa edistää tehtävän toteutumista on antaa nuorisovaltuutetuille paikka erilaisissa päättävissä toimielimissä eli valtuustossa, hallituksessa, lautakunnissa ja jaostoissa.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton (Nuva Ry) selvityksen mukaan nuorisovaltuustoilla on edustus kunnallisissa lautakunnissa 87%:ssa kunnista ja kunnanvaltuustoissa 77%:ssa kunnista. Mutta vain 22% kunnista on antanut nuorisovaltuustonsa edustajalle paikan kunnanhallituksessa. Tämä on aivan liian vähän. Kaikilla nuorilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa oman kuntansa päätöksentekoon asuinkunnasta riippumatta. Nuorisovaltuustojen yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa on siksi taattava kansallisesti riippumatta siitä, missä Suomen kunnassa ne toimivat.

Nuorten ja päättäjien välinen yhteys on erittäin tärkeä. Tulevaisuuden eli nuorten hyvinvointi on uhattu työvoiman vähentyessä ja väestön ikääntyessä. Lisäksi pandemia on kohdistunut erittäin pahasti juuri nuoriin. Ruotsinkielisten psykologien ja psykoterapeuttien sekä koulupsykologien puute on elintärkeä asia nuorille, mutta asiasta päättäviä nuoria on valittu luottamustehtäviin vähän.

Ainoastaan kunnilla ei pidä olla nuorisovaltuustot, vaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen myös jokaisella hyvinvointialueella on oltava nuorisovaltuusto.

Tammikuussa valituksi tulleiden aluevaltuutettujen keski-ikä on korkea. Alaikäisten kynnys ottaa yhteyttä päättäjiin on korkea. Todennäköisyys, että nuoret saavat äänensä kuuluviin päättäjien keskuudessa on siis vähäinen. Lisäksi on kuntia, joista ei valittu yhtään edustajaa aluevaltuustoon ja joissa nuorisovaltuutettu voisi lieventää tätä demokratiavajetta.

Nuoret tarvitsevat nuorisovaltuustojen nyt mahdollistaman helpon väylän mukaan politiikkaan. Kaikki voittavat, kun myös nuoret osallistetaan tehtäviin päätöksiin. Lisäksi nuorten varhainen mahdollisuus osallistua edistää tulevaa vaaliaktiivisuutta. Nuorisovaltuustot tarvitsevat siksi aidot mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan konkreettisin resurssein, mutta myös käyttämällä aloiteoikeutta sekä kunnanvaltuustoissa että aluevaltuustoissa. Uusien hyvinvointialueiden myötä nuorisovaltuustojen roolitarkasteluun on nyt erinomainen mahdollisuus samalla kun kaikille nuorisovaltuustoille taataan yhdenvertaiset vaikuttamismahdollisuudet.

RKP:n nuorisojärjestö Svensk Ungdom haluaa siksi, että Ruotsalainen kansanpuolue tekee työtä sen eteen,