Edustaja Christoffer Ingon pitämä ryhmäpuheenvuoro 16.6 2026
Arvoisa puhemies,
kuten olemme monesti täällä salissa todenneet, olemme yksimielisiä siitä, että Suomen nuorten aikuisten työllisyystilanne on huolestuttavalla tasolla. Tilanne näyttäytyy käytännössä monin eri tavoin. Se voi näyttäytyä vastavalmistuneena henkilönä, joka on käynyt koulut ja hankkinut kokemusta, mutta silti kohtaa haasteita työelämään siirtymisessä. Tai se voi näyttäytyä nuorena, joka asuu pienellä paikkakunnalla, mutta jossa kesätyöpaikkojen tarjonta on vähentynyt. Kokemukset vaihtelevat, mutta ne, joita tämä tilanne koskettaa on kohdattava kunnioituksella. Arvoisa puhemies, Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä ja RKP:ssä olemme erityisen huolissamme nuorten aikuisten työllisyystilanteesta, sillä juuri heidän uransa ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi tilanteessa, jossa työmarkkinat vetävät tällä hetkellä hitaammin. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että hallitus jatkaa määrätietoisia täsmätoimia siihen saakka, kunnes työmarkkinoiden solmu alkaa aueta, jotta meidän nuoremme saisivat helpommin työpaikan.
Arvoisa puhemies,
on kuitenkin todettava, että parempia taloudellisia aikoja on luvassa, ja vihdoin, vihdoin näemme valonpilkahduksia Suomen taloudessa. Kotitaloudet ovat alkaneet kuluttamaan enemmän, yrityskauppoja tehdään, uusia risteilyalus- sekä jäänmurtajatilauksia tehdään. Tämä vahvistaa suomalaisen teollisuuden tulevaisuudennäkymiä. Se on ensinnäkin hyvin tervetullutta, ja toiseksi se näyttää, että hallituksen toimet, joiden tarkoituksena on ollut luoda hyvä pohja kasvulle, ovat oikeansuuntaisia.
Arvoisa puhemies,
Suomi on maa jossa on suuria alueellisia eroja ja siten myös työmarkkinat näyttävät erilaisilta eripuolella Suomea. Siksi on hyvä, että ammatillisen koulutuksen tarjonnan ja elinkeinoelämän tarpeiden yhteensovittamista helpotetaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun avulla. Tämä lisää alueiden elinvoimaisuutta ja sillä pyritään myös vähentämään riskiä siitä, että alueella ei olisi oman alan töitä. RKP:ssä olemme tänä keväänä tehneet useita ehdotuksia, joilla helpottaisimme työpaikan löytämistä nuorille. Haluaisimme esimerkiksi, että oppisopimus olisi houkuttelevampi vaihtoehto yrityksille. Opetuksen järjestäjien ja yritysten välistä yhteistyötä on vahvistettava, jotta ne tarjoaisivat saumattoman polun työelämään ja jotta entistä useammat yritykset haluaisivat käyttää tätä mahdollisuutta. Lisäksi haluamme madaltaa nuorten yrittäjyyden kynnystä luomalla erillisen yrittäjämallin viisitoista viiva kaksikymmentäviisivuotiaille, jota täydennettäisiin yrittäjyyskasvatuksella kouluissa. Ja nyt hallitus selvittää tätä mallia. Arvoisa puhemies, hallitus ja RKP on tehnyt useita konkreettisia toimia nuorten tavoittamiseksi: antanut lisärahaa työllistämissetelille, lanseerannut opintosetelin niille jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa toisen asteen koulutuksen jälkeen, helpottaneet yli 25-vuotiaiden työttömien opiskelua avoimessa korkeakoulussa ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.
Arvoisa puhemies,
moni täällä salissa on myös kuntapäättäjä. On paljon, mitä voimme tehdä kunnissa yrittäjyyden ja sitä kautta myös työllisyyden edistämiseksi. Siksi onkin luontevaa kysyä Keskustalta, joka johtaa suurinta osaa maamme kunnista, että mitä se tekee ruohonjuuritasolla yrittäjyyden edistämiseksi?
Arvoisa puhemies,
ruotsalainen eduskuntaryhmä suhtautuu erittäin vakavasti,nuorten tulevaisuudenuskon heikentymiseen. Viimeisimmän Nuorisobarometrin julkistamisen jälkeen hallitus asetti silloisen RKP:n nuoriso- ja urheiluministeri Bergqvistin johdolla asiantuntijaryhmän pohtimaan konkreettisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi. Samalla, kun nuorten tulevaisuudenuskon hiipuminen johtuu selvitysten mukaan pohjimmiltaan muun muassa muuttuneesta maailmantilanteesta, ilmastonmuutoksesta, Ukrainan sodasta, ja siitä kuinka pandemia vaikutti nuoriin, ja kokemuksesta sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta, haluamme Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä korostaa, että velkajarrusta huolimatta, lapsiin ja nuoriin on panostettava myös jatkossa. Tarvitsemme panostuksia, joilla luodaan vakaa perusta myönteiselle tulevaisuudenuskolle, kriisinsietokyvylle ja luottamukselle siihen, että elämä kantaa.
Lapset viettävät suuren osan ajastaan koulussa. Hallitus ei ole vain suojellut peruskoulua leikkauksilta, vaan päinvastoin, se on korottanut peruskoulutuksen määrärahoja kahdella sadalla miljoonalla eurolla tällä kaudella. On kaiken A ja O, että lapset voivat hyvin koulussa. Koulun tulee olla osallistava ja turvallinen ympäristö, jossa ketään ei kiusata. On tärkeää, että opettajat voivat hyvin ja että pienimmille oppilaille tarjotaan aamu- ja iltapäivätoimintaa, jotta heidän ei tarvitse olla yksin kotona koulun jälkeen, kun vanhemmat ovat vielä töissä. Tarvitsemme kirjastoja, jotta kaikilla perheen sosioekonomisesta taustasta riippumatta olisi mahdollisuus löytää lukemisen ilo. Meidän on jatkettava harrastamisen Suomen mallin kehittämistä, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus mielekkääseen vapaa-aikaan ja jotta lapsilla voisi olla harrastus.
