Adlercreutz esittää paikallisen sopimisen mallia

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa vahvistaa sopimisen kulttuuria ja päivittää sitä nykypäivän työmarkkinoiden tarpeisiin. Ajatuspaja Liberan raportissa ”Kolme piristysruisketta Suomelle” Adlercreutz esittää yhdessä Björn Wahlroosin ja Janne Juuselan kanssa uudistuksia Suomen talouden vauhdittamiseksi. Adlercreutz esittää julkaisussa Suomen olosuhteisiin räätälöityä paikallisen sopimisen mallia.

– Muutos työmarkkinoilla on vääjäämätön, toteaa Adlercreutz. Työn tekemisen tavat muuttuvat, työurat muuttuvat, roolit työmarkkinoilla muuttuvat. Joko me pyrimme hallitsemaan muutosta ja reagoimme siihen ennakoivasti, tai sitten annamme muutoksen tapahtua hallitsemattomasti. Itse olen ensimmäisen vaihtoehdon kannalla, sanoo Adlercreutz.

– Niin työnantajat kuin työntekijät toivovat lisää paikallista sopimista. Tähän toivomukseen olisi vastattava vahvistamalla ja päivittämällä sopimisen kulttuuria nykypäivän työmarkkinoiden tarpeisiin. Järkevöittämällä työehtosopimusten rakennetta, poistamalla sopimisen esteet, luomalla edellytykset neuvotteluille, sekä tukemalla tiedonsaantia, turvaa ja vuorovaikutusta tämä on mahdollista, Adlercreutz sanoo.

Paikallisen sopimisen uskotaan lisäävän työllisyyttä ja kilpailukykyä. Siihen liittyy kuitenkin myös paljon huolia, toteaa Adlercreutz.

– Ymmärrän huolet, mutta verrokkimaiden kokemusten pohjalta voi perustellusti sanoa, että niille ei ole katetta. Oleellista on kuitenkin varmistaa, että joka tilanteessa syntyy todellinen tasaveroinen neuvottelutilanne. Siksi mallissani pyritään varmistamaan juuri tämä. On oleellista, että työntekijöillä on aina vahva edustus ja tiedonsaantioikeus. Tämä esittämäni ratkaisu pyrkii tarjoamaan enemmän porkkanaa kuin keppiä, Adlercreutz sanoo.

Ajatuspaja Liberan raportin ”Kolme piristysruisketta Suomelle” julkaisutilaisuus järjestettiin tiistaina 14. joulukuuta.

Norrback: Kauan odotettu susipäätös

Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) iloitsee että suden kannanhoidollinen metsästys voi alkaa vuoden 2022 alussa. Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut asetuksen, joka sallii susien kannanhoidollisen metsästyksen vuoden 2022 alusta. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin.

Lue edellinen artikkeli

RKP Yhteispiiri lähtee vaaleihin 20 ehdokkaalla

RKP:n Yhteispiiri saavutti tavoitteensa aluevaalien ehdokasasettelussa. Piiri lähtee vaaleihin ehdokkailla yhdeksällä hyvinvointialueella pohjoisimmasta Suomesta, Enontekiöltä aina eteläiseen Kymenlaaksoon asti. Uudella RKP Yhteispiirillä on yhteensä 20 ehdokasta.

Lue seuraava artikkeli