Keskiviikon valtuustokokouksessa 24.5 käsiteltiin muutoksia investointisuunnitelmaan 2023-2026 ja päätettiin edetä lisälainanottovaltuuden hakuprosessin käynnistämisestä. Muutokset investointisuunnitelmassa olivat odotettuja, sillä suunnitelma tehtiin hyvin poikkeuksellisella aikataululla ja osittain puutteellisilla tiedoilla. Kunnat täydensivät omia selvityksiään hyvinvointialueelle vielä viime tingassa. Kokouksessa esillä olleesta investointisuunnitelmasta käy ilmi, että hyvinvointialue tulee käyttämään lainanottovaltuuttaan yhteensä 432,4 miljoonan euron edestä aikavälillä 2023-2026, aikaisemmin summa oli 457,3 miljoonaa euroa.
Yksi merkittävimmistä kustannuksista on rakennuksiin kohdistuvat investoinnit. Suunnitelmassa listatut rakennukset ovat kuntien aloittamia investointikohteita, joihin hyvinvointialueella on jo vuokrasopimus. Näihin on sijoitettu iäkkäiden eri palvelumuotoja, psykiatriaa, sekä päihdehoitoa.
– Meillä on valitettavasti isoja haasteita rakennusten kanssa. Monia ei ole remontoitu hyvin pitkään aikaan, mikä on ymmärrettävää kuntien näkökulmasta, kun kaikki ovat odottaneet mitä SOTE-uudistus tuo tullessaan. Varmuutta ei ole ollut kenelle omistajuus kuuluu tulevaisuudessa. Kunnilla on iso vastuu myös tulevaisuudessa ylläpitää tarkoituksenmukaisia tiloja, joita hyvinvointialue voi vuokrata, sanoo RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Åsa Gustafsson.
Kokouksessa valtuusto antoi vihreää valoa jatkaa lisälainanottovaltuuden hakuprosessin valmistelua, jotta hyvinvointialue saisi valtuuden nostaa lisälainaa vuosina 2024-2027. Tämä on edellytys, jotta investoinnit tällä aikavälillä saadaan toteutettua. Ja tämä viitaten siihen, että hyvinvointialue tulee saamaan kuntien tilinpäätösten perusteella, 48,3 miljoonan euron kertakorvauksen 2023. Tämänkin jälkeen hyvinvointialueen tilikautta 2024 edeltävän vuoden 2023 talousarvion mukainen oikaistu vuosikate jää negatiiviseksi, eikä hyvinvointialueella täten muodostu lainanottovaltuutta. Investointisuunnitelmassa 2024-2027 sisältyy investointeja kuten alue ja rakennukset Kaskenmäellä, jotka tänä päivänä tunnetaan Turunmaan sairaalana.
– Kaikki palvelut eivät tarvitse seiniä, mutta iso osa meidän sosiaali- ja terveyspalveluista tarvitsevat terveellisiä ja toimivia rakennuksia, myös pelastuspalvelut. Rakennuksia ei rakenneta vain muutamaksi vuodeksi, vaan ovat isoja panostuksia. Tämä edellyttää hyvää poliittista yhteistyötä kuntarajojen ja hyvinvointialueen välillä, Gustafsson toteaa.
Ehto lisälainan myöntämiselle on, että hyvinvointialue laatii suunnitelman talouden tasapainottamiseksi ja osoittaa siten taloudellisen kantokykynsä.
RKP:n valtuustoryhmä Varsinais-Suomen hyvinvointialue
