Metsistä, kuten luonnonsuojelulaista, suojeluprosesseista, EU-lainsäädännöstä ja
metsänhoitomenetelmistä, käytävässä keskustelussa pohjalaiselle maanomistajalle on viime
aikoina esitetty poliitikkojen ja kansalaisjärjestöjen lausuntoja, joissa ei oteta huomioon
perustuslain 15 §:ää omaisuuden suojelusta, jossa todetaan selvästi, että jokaisen omaisuus on turvattu. Eduskuntavaaliehdokasta Christoffer Ingoa suututtaa tämä keskustelu ja hän ottaa voimakkaasti etäisyyttä kaikkeen politiikkaan ja retoriikkaan, joka vaarantaa maanomistajan omaisuudensuojan.
– Yli 600 tuhannella suomalaisella maanomistajalla tulisi aina olla viimeinen sana maansa suhteen. Euroopan komissiossa on vahvoja voimia, jotka haluavat maatalouspolitiikan tavoin siirtää Suomen metsäpolitiikan ohjausta EU-tasolle. Tässä asiassa Suomen on seisottava aktiivisesti maanomistajien puolella, riippumatta seuraavan vaalikauden hallituspohjasta, sanoo Ingo.
Nykyisen hallituksen viimeisen lisätalousarvion yhteydessä hallitus ilmoitti 2.2.2023, että 30 000 hehtaaria Metsähallituksen metsistä suojellaan. Nämä ovat alueita, jotka ovat rajoitetussa käytössä tai joita ei käytetä lainkaan aktiivisesti. Ingo pitää lähestymistapaa viisaana, mutta toivoo, että suojamerkintää ei aseteta vain tilastollisista syistä, vaan se voidaan myös perustella.
– Kuluneen hallituskauden aikana olemme kuulleet ympäristöministeriön virkamiesten sanovan, että yksi syy Merenkurkun äkilliseen suojelutarpeeseen johtuu osittain Uudenmaan epäonnistuneista suojeluprosesseista. Julkisen luonnonsuojelun tulee perustua todellisiin tarpeisiin ja yksityisen luonnonsuojelun vapaaseen tahtoon, Ingo sanoo.
