Maailmanpolitiikan ja talouden nopeat muutokset saavat hallituksen tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta vaikuttamaan päivä päivältä entistä kunnianhimoisemmalta, sanoo Anders Adlercreutz, kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (RKP).
– Saksan teollisuustuotanto on laskenut vuoden toisella neljänneksellä ja Trumpin kauppasota sekä Brexit aiheuttavat epävarmuutta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta. Kaikki tämä on otettava huomioon valtion talousarviossa ja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa, Adlercreutz sanoo.
Hän viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) julkaisemaan raporttiin, jossa todetaan, että Suomen kilpailukyky on vahvistunut viime vuosina ja kilpailukykysopimuksen vaikutus on ollut suuri tähän myönteiseen kehitykseen.
– Tätä trendiä ei saa katkaista. Tiedämme kuitenkin, että kun työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät varsinkin 24 tunnin lisäys vuotuiseen työaikaan tulee herättämään paljon keskustelua, Adlercreutz sanoo.
– Olemme aikaisemminkin olleet samankaltaisessa tilanteessa. Taloudellisesti hyvinä aikoina olemme tehneet päätöksiä, jotka ovat heikentäneet maamme kilpailukykyä. Toivon, että kaikilla neuvottelupöytien ääressä istuvilla on jäitä hatuissaan ja että he tutustuvat huolella tutkimustuloksiin, Adlercreutz sanoo.
75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitsemme 60 000 uutta työpaikkaa Suomeen.
– Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme monia erilaisia toimenpiteitä. Hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei mitään toimenpidettä voi sulkea pois ratkaisuista. Oli sitten kyse aktiivimallista – jonka vaikutuksia Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) selvittää myöhemmin syksyllä julkaistavassa raportissaan – kilpailukykysopimuksesta tai muista konkreettisista toimenpiteistä on päätösten perustuttava perusteellisiin selvityksiin toimenpiteiden seurauksista. Meillä ei ole varaa omatoimisesti vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista, Adlercreutz sanoo.