Työllisyysaste on ennätystasolla. Tilastokeskuksen viimeisimpien lukujen mukaan työllisyysaste on 74,7 prosentissa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen, mutta näkee syitä huolestua työvoimapulasta.
– Asetimme tämän hallituskauden tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysasteen. Silloin käytössä olleen laskentamallin mukaan nyt julkaistut luvut vastaisivat 75,6 prosentin työllisyysastetta, mikä selvästi ylittää asetetut tavoitteet. Se on merkki siitä, että työllisyyspolitiikka on ollut onnistunutta. Samaan aikaan monet yritykset kuitenkin raportoivat suuresta työvoimapulasta. On selvää, että taloutemme ei toimi täydellä teholla, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz on useaan otteeseen nostanut esille erityisesti Maahanmuuttoviraston toiminnan puutteet. Sen toimintaa selvitetään tällä hetkellä.
– On hyvä, että toimintaa nyt tarkastellaan. Meidän on saatava prosessit kuntoon. Työvoimapulaa ei kuitenkaan voida ratkaista pelkästään maahanmuutolla, vaan myös kotimaiset työmarkkinat on saatava toimimaan, Adlercreutz sanoo.
– Monet yritykset kertovat, että he usein eivät saa lainkaan hakemuksia vapaana oleviin työpaikkoihin. Meidän on syytä käydä läpi mahdolliset kannustinloukut, mutta meidän tulee huomioida myös se, että ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen suorittaneista on suuri pula. Ammattioppilaitokset eivät monin paikoin tarjoa sitä osaamista, jota yritykset tarvitsevat, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz pitää oppisopimuskoulutusta hyödyntämättömänä mahdollisuutena.
– Usealle nuorelle koulun penkki ei ole vaihtoehto. Heitä varten tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja. Oppisopimuskoulutus voisi olla yksi niistä, mutta nykyään se ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto. Yrityksille kustannukset ovat liian korkeat, ja koulutuksen integrointi tavalliseen ammatilliseen koulutukseen heikkoa. Oppisopimukset ovat mahdollisuus, jota meillä ei ole varaa jättää huomiotta, Adlercreutz sanoo.
