Helsingin palkanmaksusotku: Yhteisiä varojamme on käytettävä vastuullisemmin

Helsingin kaupungin palkanmaksu on ollut sekaisin jo useita kuukausia. Syy ongelmiin on uuden palkanlaskuohjelman Sarastian käyttöönotto ja pula palkanlaskijoista. Ohjelman kapasiteetti on osoittautunut riittämättömäksi kaupungin tarpeille ja sen seurauksena on käyttöönotossa ilmennyt useita haasteita. Vaikka kriisin pahimman vaiheen yli on päästy niin eivät kaikki ongelmat ole vieläkään ratkenneet.

– Eniten ongelmia on ollut suurimmilla toimialoilla, eli kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyden toimialoilla. Näillä toimialoilla on paljon määräaikaisia työsuhteita ja ennestäänkin suuri työvoimapula. Nyt kun työntekijät eivät ole saaneet palkkojaan niin ovat he ymmärrettävästi alkaneet vältellä Helsinkiä työnantajana, sanoo Helsingin RKP:n hallituksen jäsen Joakim Horsma.

Jokainen kulunut päivä heikentää kaupungin työntekijöiden luottamusta ja Helsingin kaupungin uskottavuutta työnantajana. Palkanmaksun viivästymisessä voi myös olla erittäin vakavia seuraamuksia työntekijöille, siksi kaupungin olisi pitänyt ratkaista ongelmat jo kuukausia sitten, lisää Horsma.

Päätös Sarastian hankkimisesta tehtiin pari vuotta sitten kun Helsingin pitkään palkanmaksussa käyttämä järjestelmä oli vanhentunut ja sen ylläpito järjestelmätoimittajalta oli loppumassa. 

– Vanhan järjestelmän elinkaaren päättyminen ei ole voinut tulla yllätyksenä kenellekään. On selvää, että uuden ohjelman hienosäätöön ja testaamiseen olisi pitänyt varata enemmän aikaa. Katastrofi olisi voitu välttää paremmalla valmistelulla, toteaa Helsingin RKP:n varapuheenjohtaja Emmi Piippo.

Kaupunki hankkii erilaisia tuotteita ja palveluja vuosittain useilla miljoonilla euroilla. Ostovoimaa tulee käyttää viisaasti; tekemällä harkittuja, kestäviä ja vaikuttavia hankintoja.

– Meillä alkaa olemaan huomattava määrä julkisia hankintoja, jotka eivät ole menneet niin kuin Strömsössä. Tämä tulee veronmaksajalle kalliiksi niin rahallisesti kuin inhimilisesti, ja koskee erityisesti digitalisaatioon liittyviä järjestelmähankintoja, mutta myös kovan infrastruktuurin investointeja. Virheistä ja ongelmista olisi syytä oppia pikaisesti, jotta näitä voidaan välttää jatkossa, päättää Helsingin RKP:n puheenjohtaja Simon Granroth.

Arjen turvallisuus edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä


Ruotsalainen eduskuntaryhmä kesäkokouksesaan:

Lue edellinen artikkeli

RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä esittelevät toimenpideohjelmaa kaksikielisyyden vahvistamiseksi Suomessa


Arjen turvallisuuteen kuuluu palvelujen saaminen omalla äidinkielellä. Siksi RKP esittää 12 konkreettista toimenpidettä ruotsin kielen ja kaksikielisyyden vahvistamiseksi Suomessa, joista keskusteltiin ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Itä-Uudellamaalla. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson korostaa, että kaksikielinen Suomi on koko maan etu.

Lue seuraava artikkeli