RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä esittelevät toimenpideohjelmaa kaksikielisyyden vahvistamiseksi Suomessa

Arjen turvallisuuteen kuuluu palvelujen saaminen omalla äidinkielellä. Siksi RKP esittää 12 konkreettista toimenpidettä ruotsin kielen ja kaksikielisyyden vahvistamiseksi Suomessa, joista keskusteltiin ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Itä-Uudellamaalla. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson korostaa, että kaksikielinen Suomi on koko maan etu.

– Ruotsin kieltä ja kaksikielistä Suomea on syytä varjella. Kaksikielinen Suomi on enemmän kuin yksikielinen Suomi. Ruotsin kieli avaa ovia. Pohjoismainen yhteistyö on meille keskeistä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys konkretisoi sitä entisestään, mikä tarkoittaa, että myös ruotsin kielen merkitys kasvaa, Henriksson sanoo.

Henriksson korostaa, että tarvitaan tietoisia ja aktiivisia toimia, jotta voimme varmistaa, että elämme kaksikielisessä maassa myös tulevaisuudessa.

– Haluamme, että toisen kotimaisen kielen opetukseen osoitetaan enemmän opetustunteja vuosiluokille 6-9. Suomenkielisissä kouluissa B1-oppimäärän alkamisajankohdan aikaistaminen 6. luokalle 7. luokan sijasta on käytännössä johtanut ruotsin viikkotuntien määrän vähenemiseen 7.-9. luokilla, koska opetustunnit jaetaan neljälle luokalle kolmen sijasta. Tämä on suuri puute, ja siihen on puututtava. Haluamme, että jokaisessa vuosiluokassa on vähintään yksi viikkotunti enemmän. RKP edellyttää, että tälle tarvittavat resurssit turvataan ensi viikon budjettiriihessä, Henriksson sanoo.

– Toisen kotimaisen kielen olisi myös tehtävä jälleen pakolliseksi ylioppilastutkinnossa, ja sen pistemäärää korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa olisi korotettava. Julkisia virkoja varten vaadittava erillistä kielikoetta tulisi tehdä maksuttomaksi. Meidän on myös koulutettava lisää ruotsinkielisiä hätäkeskuspäivystäjiä ja pelastushenkilöstöä sekä taattava terveydenhuoltopalvelut niin suomeksi kuin ruotsiksi, Henriksson sanoo.

 

RKP ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän 12 toimenpidettä kaksikielisyyden ja ruotsin kielen vahvistamiseksi Suomessa

  1. Lisätään toisen kotimaisen kielen (B1) opetustuntien määrää vuosiluokilla 6-9.

Suomenkielisissä kouluissa B1-oppimäärän alkamisajankohdan aikaistaminen 6. luokalle 7. luokan sijasta on käytännössä johtanut ruotsin viikkotuntien määrän vähenemiseen 7.-9. luokilla, koska opetustunnit jaetaan neljälle luokalle kolmen sijasta. Tämä on suuri puute, ja siihen on puututtava. Haluamme, että jokaisessa vuosiluokassa on vähintään yksi viikkotunti enemmän.

  1. Tehdään toisesta kotimaisesta kielestä pakollinen ylioppilaskokeessa.

Ylioppilaskokeessa pitää olla kannattavaa kirjoittaa sekä suomen että ruotsin kieli. Liian monet ruotsinkieliset kirjoittavat nykyisin keskipitkää suomea tai eivät kirjoita suomea lainkaan. Samaan aikaan ruotsia kirjoittavien suomenkielisten ylioppilaiden määrä on laskenut jyrkästi vuodesta 2005. Vuonna 2004 ruotsin ylioppilaskokeeseen ilmoittautui 38 521 opiskelijaa. Vuonna 2021 vastaava luku oli vain 15 278. Kun ylioppilaskokeen rakennetta seuraavan kerran tarkistetaan, haluamme, että toisesta kotimaisesta kielestä tehdään jälleen pakollinen.

  1. Toisen kotimaisen kielen kokeen pistemäärää korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa olisi korotettava.

Korottamalla toisen kotimaisen kielen pistemäärää valintamenettelyssä korkeakoulut voisivat osaltaan vahvistaa kansalliskieliä Suomessa. Korkeampi pistemäärä voisi johtaa ylioppilaskokeessa toista kotimaista kieltä kirjoittavien opiskelijoiden määrään kasvuun ja siten heidän kansallisten kielten osaamisensa kasvaisi. 

  1. Tehdään suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavat kokeet, niin sanotut suuret kielikokeet, maksuttomiksi.

Ruotsinkielisen koulutuksen saaneiden henkilöiden on julkisiin virkoihin haettaessa osoitettava erinomaisen suomen kielen taidon suorittamalla erillinen koe. Koe maksaa 454 euroa vuonna 2022. Suomenkielisen koulutuksen saaneilta henkilöiltä ei vaadita vastaavaa, sillä he voivat osoittaa tyydyttävän ruotsin kielen taidon, jota yleensä edellytetään julkishallinnossa, yliopisto-opinnoillaan. Vaatimus suorittaa erillinen koe, joka on sekä vaativa että kallis, asettaa suomen- ja ruotsinkieliset eriarvoiseen asemaan.

  1. Otetaan käyttöön käänteiset ja sovelletut kielitaitovaatimukset valtionhallinnossa.

Jotta voidaan varmistaa, että julkisia palveluja voidaan tulevaisuudessa tarjota molemmilla kansalliskielillä ja että ruotsinkieliset hakeutuvat valtionhallinnon tehtäviin, olisi otettava käyttöön käänteiset tai sovelletut kielitaitovaatimukset. Käänteiset kielitaitovaatimukset merkitsevät sitä, että joihinkin virkoihin kelpoisuusvaatimuksena on erinomainen ruotsin kielen taito ja tyydyttävä suomen kielen taito. Sovellettu kielitaito tarkoittaa, että edellytetään hyvää suomen kielen taitoa ja hyvää ruotsin kielen taitoa.

  1. Koulutetaan lisää hätäkeskuspäivystäjiä ja pelastushenkilöstöä ruotsiksi.

Turvallisuuspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi molemmilla kansalliskielillä olisi järjestettävä säännöllisesti ja kaksikielisellä paikkakunnalla ruotsinkielistä poliisikoulutusta, pelastustyöntekijöiden ja rajavartijoiden koulutusta sekä hätäkeskuspäivystäjien koulutusta.

  1. Otetaan käyttöön kieli- ja kielenkäyttölisiä.

Kannustaakseen ja motivoidakseen työntekijöitä käyttämään toista kieltä kuntien tulisi maksaa erilaisia kielikorvauksia. Työehtosopimuksissa määrätään kielilisien mahdollisuudesta tehtäväkohtaisessa palkassa tai henkilökohtaisessa lisässä. Lisäksi työntekijöitä voidaan palkita toisen kielen aktiivisesta käytöstä kielilisällä.

  1. Varmistetaan ruotsinkielisten tiedotusvälineiden saatavuus.

Demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja maan kaksikielisyyden kannalta on erittäin tärkeää, että on olemassa monipuolinen valikoima riippumattomia tiedotusvälineitä, myös ruotsiksi. Haluamme turvata sanomalehdistön tuen ja Svenska Ylen rahoituksen. Riippumatta siitä, onko äidinkieli suomi vai ruotsi, medialliset tarpeet ovat yhtä isot. 

  1. Tarjoa kielikylpyjä ja kielisuihkuja.

Lasten kielen oppimista tuetaan varhaiskasvatuksesta lähtien vahvistamalla ja laajentamalla kielikylpy- ja kielisuihkutoimintaa. Meidän on koulutettava lisää kielikylpyopettajia, jotta voimme vastata lapsiperheiden kiinnostukseen kielikylpyjä ja kielisuihkuja kohtaan. Kuntia olisi tuettava kielikylpyjen ja kielisuihkujen aktiivisessa edistämisessä.

  1. Ruotsin- ja suomenkielinen hoito on taattava.

Kielibarometrin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ruotsinkielisissä palveluissa on suuria puutteita. Tämä koskee erityisesti hammashoitoa, sairaaloita ja päivystystä. Joissakin kaksikielisissä kunnissa on ollut ongelmia myös suomenkielisten palvelujen kanssa. Jotta hoitoa ja palveluita voidaan tarjota ruotsiksi, tarvitaan palvelupolkuja, joissa otetaan huomioon kielelliset tarpeet. Terveydenhuoltoalalla on tärkeää tarjota helposti saatavilla olevia kielikoulutusratkaisuja, jotta kielten oppiminen voi tapahtua arjessa. Huolellisesti harkitut työlistat ja työvuorot varmistavat myös ruotsinkielisen henkilökunnan saatavuuden. Suomenkielinen hoito on taattava myös kaksikielisillä paikkakunnilla.

  1. Tehdään Suomen ruotsinkieliset koulutuspolut tunnetuksi muiden Pohjoismaiden opiskelijoille.

Käynnistetään Ruotsissa pilottihanke, jonka tarkoituksena on edistää Suomen houkuttelevuutta opiskelukohteena. Lisätään Pohjoismaiden opiskelijoita tietoisuutta siitä, että Suomessa on useita täysin ruotsinkielisiä koulutusohjelmia. Suomen pitäisi houkutella opiskelijoita ja työntekijöitä Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Pohjoismaista tulevat työntekijät ja Suomeen jäävät pohjoismaiset opiskelijat lisäävät ruotsinkielisten työntekijöiden osuutta Suomessa.

  1. Ruotsinkieli on otettava huomioon digitaalisissa ratkaisuissa.

Digitaalisia palveluja on kehitettävä alusta alkaen rinnakkain sekä suomen- että ruotsinkielisinä, jotta kieliryhmien tasavertainen kohtelu voidaan varmistaa. Myös ruotsinkielistä digitaalista oppimateriaalia on oltava riittävästi tarjolla.

 

Helsingin palkanmaksusotku: Yhteisiä varojamme on käytettävä vastuullisemmin


Helsingin kaupungin palkanmaksu on ollut sekaisin jo useita kuukausia. Syy ongelmiin on uuden palkanlaskuohjelman Sarastian käyttöönotto ja pula palkanlaskijoista. Ohjelman kapasiteetti on osoittautunut riittämättömäksi kaupungin tarpeille ja sen seurauksena on käyttöönotossa ilmennyt useita haasteita. Vaikka kriisin pahimman vaiheen yli on päästy niin eivät kaikki ongelmat ole vieläkään ratkenneet.

Lue edellinen artikkeli

Tarvitsemme vahvoja toimenpiteitä Itämeren tilan parantamiseksi


Henriksson ja Adlercreutz RKP:n uudesta Itämeriohjelmasta

Lue seuraava artikkeli