Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia päätöksiä. Hallituksen neljäs lisätalousarvio, yhteensä 5,5 miljardia euroa, on historiallinen paketti, jonka tarkoituksena on vahvistaa uskoa maamme tulevaisuuteen ja vähitellen alkaa jälleenrakentaa koronaepidemian aiheuttamia vahinkoja, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Panostamme määrätietoisesti infrahankkeisiin, jotka sekä kasvattavat kilpailukykyä ja työllisyyttä että edistävät ilmaston kannalta hyviä tulevaisuuden ratkaisuja. Panostamme selkeästi lapsiin ja nuoriin, jotta voimme pienentää epidemian negatiivisia vaikutuksia.
– Mielestäni on erityisen tärkeää, että keskitymme nyt erityisesti lapsiin ja nuoriin. Emme saa toistaa 1990-luvun laman aikaisia virheitä. RKP:lle on tärkeää, että Suomi jatkaa kehitystään maailman lapsiystävällisimmäksi maaksi. Tämä lisätalousarvio 316 miljoonan euron lisäpanostuksella on osoitus siitä, että juuri lasten ja nuorten hyvinvointi ja tulevaisuus ovat keskiössä. Pakettiin kuuluu panostuksia kaikilla asteilla, varhaiskasvatuksesta aina lukioihin ja ammattikouluihin asti. Lisäksi panostamme myös etsivään nuorisotyöhön ja nuorten harrastustoimintaan, Henriksson sanoo.
– Meidän on nyt keskityttävä työllisyysasteen nostamiseen. Tarve uudistaa rakenteita on edelleen vähintään yhtä suuri kuin ennen koronapandemiaa. Hallitus on myös tässä kunnianhimoinen ja korottaa rimaa. Hallitus tulee syksyn budjettiriihessä asettamaan uuden tavoitteen, joka on enemmän kuin 60 000 uutta työllistynyttä. Tulemme edelleen työskentelemään määrätietoisesti työllisyysasteen nostamiseksi.
– Juuri nyt tarvitsemme toimenpiteitä, jotka vahvistavat kansalaisten luottamusta talouteen ja jotka vauhdittavat kulutusta, sanoo Henriksson. Tämä saa yritysten rattaat pyörimään. Samalla Suomen tulee olla maa, johon on kiinnostavaa sijoittaa, jossa ilmapiiri on yritysmyönteinen ja jossa työvoima on koulutettua.
Toimenpiteet, jotka vahvistavat kilpailukykyä ja vakiinnuttavat viime aikoina tapahtuneet digitaaliset kehitysloikat ovat erityisen tärkeitä. Samalla on tehtävä päätöksiä, jotka edistävät sitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tämä lisätalousarvio johdattaa maata tähän suuntaan.
– Nyt varaamme rahaa yritysten kustannustukeen, johon siirrymme 8.6. Lisäksi kasvatamme TKI-tukien valtuuksia, mikä on tärkeää innovaatioiden lisäämiseksi. Suuryritysten alkuvuodesta lanseeraama kampanja saa myös lisävaltuuksia.
Lisätalousarvio sisältää merkittäviä elvytystoimenpiteitä suuren infrapaketin muodossa. Hallitus panostaa yhteensä 404 miljoonaa euroa uusiin infrastruktuurihankkeisiin, 30 miljoonaa euroa perusväylänpitoon sekä 100 miljoonaa julkiseen liikenteeseen ja 18 miljoonaa pyöräteihin. Ehdotus sisältää myös 192 miljoonan euron panostuksen teollisiin projekteihin, mm. Metsä Groupin biotehtaaseen Kemissä.
– Pääkaupunkiseutu on tärkeä moottori Suomen taloudelle. Sen takia on tärkeää, että hallitus panostaa 755,8 miljoonaa euroa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten kehittämiseen. Sopimuksilla edistetään muun muassa kestäviä liikennehankkeita ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Lisäksi valtio sitoutuu rahoittamaan kunnallistekniikka-avustuksia ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyviä käynnistysavustuksia 180 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2023.
– Kunnat ovat tiukilla koronakriisin seurauksena. Hallitus panostaakin yhteensä 1,4 miljardia euroa muun muassa kuntien peruspalveluihin, joihin kuuluu lapsiperheille, nuorille ja vanhuksille osoitettavaa tukea. Tämä kokonaisuus sisältää myös paketin, jolla kompensoidaan kuntien pienentyneitä verotuloja. Kunnat ovat lähellä suomalaisia ja ne tarjoavat tärkeimmät peruspalvelut. Siksi kuntapaketti on tärkeä.
– Ehdotamme myös monia esimerkiksi ympäristön kannalta tärkeitä panostuksia, jotka muun muassa muuntavat lämmitystä ympäristön kannalta paremmaksi. Niin kunnat kuin yksityishenkilöt voivat saada tukea, jos ne siirtyvät öljylämmityksestä ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin. Lisäksi panostamme enemmän myös biokaasuprojekteihin.
Lisätalousarvio sisältää merkittäviä panostuksia osaamistason korottamiseen sekä tutkimuksen ja innovaation edistämiseen. Esimerkiksi Suomen Akatemialle ehdotetaan 35 miljoonan euron lisämäärärahaa.
– Hallitus tekee merkittäviä lisäpanostuksia korkeakouluihin. Nostamme syksyn opintopaikkojen määrää yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa noin 4 800 paikalla. Lisäksi panostamme opiskelijoiden hyvinvointiin ja avoimen yliopiston kurssitarjonnan kasvattamiseen. Nuorten mahdollisuudet opiskella tulee turvata.
– Keskeistä on, että pikkuhiljaa saamme yhteiskunnan takaisin jaloilleen. Koronakriisi ei ole ohi mutta olemme nyt voineen keventää rajoituksia. Ehdotetuilla elvytystoimenpiteillä olemme hyvällä matkalla luomassa uskoa tulevaisuuteen ja kestävän sillan kriisin yli.
