– Saamenkielinen koulutus on saamelaiskulttuurin säilyttämisen elinehto. Siksi on tärkeää kehittää kielipesätoimintaa, kielikylpyjä ja kouluja, jotta niillä lapsilla, jotka haluavat saada koulutusta saameksi ja oppia saamen kieliä, on siihen mahdollisuus.
– Ei riitä, että vain osa opetuksesta tapahtuu saamen kielellä. Utsjoki on hyvä esimerkki kunnasta, joka on panostanut saamenkielisen opetuksen kehittämiseen, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, joka alkuviikosta vieraili sekä Saamelaiskäräjillä että Utsjoen kunnassa.
Jo nyt Utsjoen kunnan koulukeskus tekee yhteistyötä Norjan puolella sijaitsevien vastaavien oppilaitosten kanssa. Rajan tuntumassa sijaitsevien saamelaiskoulujen väliset etäisyydet ovat usein lyhyempiä kuin etäisyydet Suomessa sijaitseviin kouluihin. Ongelma on sen sijaan se, että maiden välinen byrokratia monesti vaikeuttaa yhteistyötä. Haasteeksi muodostuvat myös eroavaisuudet eri maiden opetussuunnitelmissa.
– Alkuperäiskansojen oikeuksien tukemisessa kaikilla suomalaisilla poliitikoilla on vastuu. Erityisesti pääministeripuolue Keskustan tulisi nyt ottaa itseään niskasta kiinni ja varmistaa, että saamelaisten oikeuksia edistetään käytännössä hallituskauden aikana. On täysin absurdia, että Suomen kaltainen maa jatkuvasti kritisoi muita maita ihmisoikeuskysymyksissä, muttei aktiivisesti edistä oman alkuperäiskansansa oikeuksia, Henriksson toteaa.
– Suomen on nyt korkea aika vihdoinkin ratifioida ILO 169 alkuperäiskansojen oikeuksista. Me emme voi enää olla häpeäpilkku kansainvälisellä ihmisoikeuskartalla, sanoo Henriksson.