Valtioneuvosto hyväksyi tänään uuden kansalliskielistrategian. Strategia sisältää 62 toimenpidettä joiden pyrkimyksenä on parantaa kaikkien mahdollisuutta saada palvelua molemmilla kansalliskielillä. Kansalliskielistrategiassa löytyy monia toimenpiteitä, joiden eteen RKP on tehnyt kovaa työtä.
– Uusi kansalliskielistrategia vahvistaa ruotsin kielen asemaa. Strategia on kunnianhimoinen ja uskottava. Tällä hallitus osoittaa, että kaksikielisyys on tärkeää. Olen tehnyt kovasti työtä sen eteen, että moni asia jonka puolesta RKP on liputtanut, löytyy nyt myös strategiasta, RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.
Kansalliskielistrategiassa löytyy muun muassa toimenpiteitä, joilla turvataan sekä ruotsinkielisen että kaksikielisen työvoiman saatavuus, jotta voidaan parantaa ruotsinkielistä palvelua.
– Ruotsia puhuvan työvoiman puute tarkoittaaa huonompaa ruotsinkielistä palvelua. Ruotsin kielen käyttäminen esimerkiksi julkisessa hallinnossa vähentyy ja tälle on tehtävä jotain. Siksi olemme sisällyttäneet kansalliskielistrategiaan toimenpiteitä esimerkiksi sekä käänteisten että sovellettujen kielitaitovaatimusten käyttöön ottamiseksi, Henriksson toteaa.
Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että mahdollistetaan joidenkin valtiollisten viranomaisten virkojen kohdalla se, että vaaditaan erinomaista ruotsin kielen osaamista ja tyydyttävää suomen kielen osaamista tai hyvää ruotsin ja suomen kielen osaamista. Tällöin voitaisiin poiketa nykytilanteesta, jossa suurimpaan osaan viroista vaaditaan erinomaista suomen kielen osaamista ja tyydyttävää ruotsin kielen osaamista.
– Haluamme selvittää mahdollisuutta suorittaa erinomaisen kielitaidon tutkinnon, eli niin sanottu ”iso kielikoe”, osana yliopisto-opintoja. Tutkinnon hinnan alentamista on myös selvitettävä, Henriksson jatkaa.
Ylen ruotsinkielisen tarjonnan vahvistaminen mainitaan myös strategiassa.
Koulutuksella on keskeinen rooli kansalliskielten aseman vahvistamisessa. Siksi strategia sisältää monta kokonaisuutta ja toimenpidettä joiden avulla kansalliskielten oppimista parannetaan.
– Meidän on edistettävä kieliryhmien välistä kanssakäymistä jo nuoresta iästä lähtien, muun muassa vakiinnuttamalla ystäväluokkien toiminta sekä eri kieliryhmien edustajien vierailuilla varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Vahvistamme ja laajennamme myös kielikylpyä ja kielisuihkuja, Henriksson toteaa.
Lisätietoja strategiasta löytyy tästä
