Voimassa olevan lastensuojelulain mukaan kuntien velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun huostaanotettu nuori täyttää 21 vuotta.
– Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa nuoria tulemaan osaksi yhteiskuntaa. Nykyinen ikäraja on liian alhainen, mikä lisää syrjäytymisriskiä, kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi sanoo.
Nuoret, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita, ovat yleensä erityistuen tarpeessa, kun kyse on itsenäistymisestä ja oman elämän aloittamisesta. Jälkihuolto nuorille sisältää esimerkiksi tukea opinnoissa, apua työn saamisessa ja henkilökohtaista opastusta arjessa.
Tänä päivänä monet nuoret syrjäytyvät jälkihuollon päättymisen jälkeen.
– Toimivalla lastensuojelulla voimme turvata kaikille lapsille ja nuorille onnistuneen alun elämälle. Siksi meidän on muutettava lastensuojelulakia niin, että nuoret voivat saada jälkihuoltoa 25 ikävuoteen asti. Myöskään nuoren täysi-ikäistyminen ei saisi muodostua ehdottomaksi rajaksi omilleen muuttamisessa, mikäli hän jostain syystä ei vielä ole valmis lähtemään sijaishuoltokodistaan. Näin voimme parhaalla tavalla antaa eväitä nuorille aloittaa itsenäisen aikuiselämän vahvoina ihmisinä, kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi sanoo.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona 16.1 lakialoitteesta, jossa ehdotetaan lastensuojelulakia muutettavaksi siten, että velvollisuus lastensuojelun jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta.
