Naisten työllisyysaste on Suomessa matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Syynä tähän on, että nykyinen kotihoidon tukemme ja perhevapaajärjestelmämme ei kannusta äitien urakehitystä. Paluu työelämään viivästyy, mikä pienentää naisten palkka- ja eläketasoja
RKP haluaa lisää naisia työelämään, madaltaa työn vastaanottamisen kynnystä ja pienentää naisten ja miesten välisiä palkka- ja eläke-eroja. Haluamme myös helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja parantaa isien mahdollisuuksia perhevapaisiin. Samalla haluamme, että useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen.
Haluamme turvata kaikille lapsille laadukkaan varhaiskasvatuksen vanhempien taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Miksi uudistustamme tarvitaan?
Naisten työllisyysaste on Suomessa matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Syynä tähän on, että nykyinen kotihoidon tukemme ja perhevapaajärjestelmämme ei kannusta äitien urakehitystä. Paluu työelämään viivästyy, mikä samalla pienentää naisten palkka- ja eläketasoja. Suomessa ainoastaan noin 75 prosenttia lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen eli huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa tai monessa muussa OECD-maassa. Tämä on hälyttävää ottaen huomioon miten tärkeää varhaiskasvatus on lapsen oppimisen, sosiaalisten taitojen ja kehityksen kannalta. Tästä huolimatta hallitus on päättänyt poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden.
Uudistuksemme:
• Uudistamme perhevapaita 6 + 6 + 6&-mallin mukaisesti.
• Lyhennämme kotihoidon tuen enimmäiskestoa 13 kuukauteen.
• Kaikille yli kolmevuotiaille lapsille oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen neljä tuntia päivässä.
1. Otetaan käyttöön 6+6+6-malli nykyisen ansiosidonnaisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaan. 6+6+6-malli kannustaa isiä hyödyntämään perhevapaata. Jos molemmat vanhemmat käyttävät koko oikeutensa perhevapaisiin, kasvaa ansiosidonnainen perhevapaa yhteensä 18 kuukauteen. 6+6+6-malli pidentää perhevapaan ansionsidonnaisen osan kokonaiskestoa 12 kuukauteen jommallekummalle vanhemmalle (nyt maksimi on noin 10,5 kuukautta äideille).
6+6+6-järjestelmä maksaisi 154 miljoonaa euroa suhteessa nykyjärjestelmään, kun laskelmassa huomioidaan myös säästöt kotihoidon tuen käytössä ja päivähoitopaikoissa. Tässä laskelmassa on arvioitu, että 50 prosenttia isistä hyödyntäisi vanhempainpäivärahan. Perhevapaata hyödyntävien piiriä tulee laajentaa niin, että perhevapaat koskevat myös isiä, jotka eivät asu äidin kanssa. Myös joku muu perheen läheinen henkilö voisi käyttää viimeisen kuuden kuukauden osuuden.
2. Kotihoidon tuen enimmäiskesto lyhennettäisiin 13 kuukauteen nykyisestä noin 26 kuukaudesta. Lyhentämisellä haluamme kannustaa naisia palaamaan aikaisemmin työelämään. Perheillä olisi oikeus joustavasti itse valita milloin lyhennettyä kotihoidontukea käytetään lapsen ollessa pieni.
Kokonaisuudistuksessa tämä tarkoittaa, että kotihoidontukea – jos sitä hyödynnetään yhtäjaksoisesti heti vanhempainvapaan jälkeen – voidaan enimmillään hyödyntää, kunnes lapsi on täyttänyt 2 vuotta ja 7 kuukautta. Lyhentämällä kotihoidon tukea suorat kustannukset vähenevät noin 85 miljoonalla eurolla (2015 maksettiin kodinhoidon tukea yhteensä 336,7 miljoonaa euroa).
Eduskunnan tietopalvelu laskee, että julkiset menot kasvaisivat nettomääräisesti yhteensä arviolta 75 miljoonalla eurolla. Verotulot kasvaisivat arviolta 55 miljoonalla eurolla vuodessa mutta vanhemmat kotihoidossa olevat sisarukset huomioiden päivähoitopaikkojen kysynnän arvioidaan kasvavan vuositasolla yhteensä 11 700 hoitopaikkaa vastaavalla määrällä.
Tämä johtaa siihen, että kuntien päivähoidon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten arvioidaan kasvavan nettomääräisesti 138 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi työttömyysturvamenot kasvaisivat nettomääräisesti arviolta 72 miljoonalla eurolla.
3. Neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä taataan kaikille yli kolmevuotiaille lapsille. Suomessa ainoastaan noin 75 prosenttia lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen eli huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa tai monessa muussa OECD maassa. Tämä on hälyttävää ottaen huomioon miten tärkeää varhaiskasvatus on lapsen oppimisen, sosiaalisten taitojen ja kehityksen kannalta. Tästä huolimatta hallitus on päättänyt poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Haluamme turvata kaikille lapsille laadukkaan varhaiskasvatuksen vanhempien taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Esitämme siksi varhaiskasvatuksen järjestämiseen Ruotsissa käytettävää mallia, jossa neljä tuntia varhaiskasvatusta päivässä on maksutonta. Neljän tunnin maksuton varhaiskasvatus merkitsee sitä, että päivähoitomaksut alenevat kautta linjan ja kannustinloukut vähenevät.
Tämä tarkoittaa myös suurempaa joustavuutta yhdistää perhe- ja työelämä. Lisäksi mahdollisuudet ottaa vastaan osa-aikatyötä paranevat. Kustannus perhepoliittisen kokonaisuudistuksen kolmannelle osalle on 125 miljoonaa euroa, jos nykyistä tuntihintaa nostetaan jonkun verran. Jos tuntihinta pysyy ennallaan, maksu kokopäivähoitopaikasta lähes puolittuu.
Meidän arviomme on, että varhaiskasvatusmaksun näin voimakas alentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Vaikka tuntihinta maltillisesti nostettaisiin, tulisi kokopäivähoidon maksu alenemaan kaikissa maksuluokissa verrattuna tämän päivän maksuihin. Uudistuksessa pidetään kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.
Uudistuksemme seuraava askel on kehittää malli, jolla perhevapaiden kustannukset voitaisiin jakaa tasaisemmin isien ja äitien työnantajien välillä.
