Vuosien työn jälkeen eduskunnassa on vihdoin löytynyt yhteisymmärrys saamelaiskäräjälaista. Perustuslakivaliokunta hyväksyi keskiviikkona 4. kesäkuuta mietintönsä saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Aiemmat yritykset alkuperäiskansan oikeuksien turvaamiseksi eivät ole edenneet maaliin asti.
– Tämänpäiväinen päätös merkitsee sitä, että RKP:n pitkäaikainen ja määrätietoinen työ saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta nyt tuottaa tulosta, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.
Saamelaiskäräjälaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1995, ja ensimmäinen lakiesitys sen uudistamiseksi annettiin eduskunnalle vuonna 2014 RKP:n silloisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin toimesta.
– RKP on johdonmukaisesti tehnyt töitä saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta kaikki nämä vuodet. Juuri RKP varmisti, että saamelaiskäräjälaki kirjattiin hallitusohjelmaan ja että lakiesitys annettiin eduskunnalle vuonna 2023, Adlercreutz sanoo.
– Nyt vastaamme vihdoin niihin huomautuksiin, joita Suomi on toistuvasti saanut eri YK-elimiltä, jotka valvovat kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz iloitsee siitä, että perustuslakivaliokunta on saanut työnsä päätökseen. Valiokunnan eteenpäin viemä esitys vastaa hallituksen esitystä, ja siihen tehdyt kaksi tarkennusta vahvistavat yksilön oikeusturvaa. Hallituksen esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi pohjautuu kansliapäällikko Pekka Timosen laatimaan lakiluonnokseen viime hallituskaudella, ja se on valmisteltu yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.
– Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa omalla kotiseutualueellaan. Nyt uudistamme saamelaiskäräjälain tavalla, jonka myös saamelaiskäräjät itse hyväksyvät, Adlercreutz sanoo.
