Sairaaloiden keskittäminen kasvattaa matkasynnytysten määrää

RKP:n kansanedustajat Anna-Maja Henriksson ja Mikaela Nylander vaativat hallitusta turvaamaan pienempien synnytyssairaaloiden tulevaisuuden. Synnytyssairaaloiden harventaminen uhkaisi kasvattaa tien päällä tapahtuvien synnytysten määrää.

– Näin äitienpäivän alla on surullista seurata miten keskustavetoinen hallitus on keskittämässä synnytys- ja muuta päivystystoimintaa pelkästään muutamaan sairaalaan. Ministeri Rehula ja muu hallitus perustelee keskittämistä potilasturvallisuudella. Tämä on paradoksaalista, keskittäminenhän pidentää etäisyyksiä lähimpään sairaalaan. Etäisyyksien pidentyessä matkasynnytysten määrä hyvin todennäköisesti kasvaa, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Viime vaalikaudella Rkp vastusti hallituksessa vuonna 2015 voimaan astunutta päivystysasetuksen muutosta, jonka mukaan synnytyssairaalassa pitää hoitaa vuosittain vähintään noin 1 000 synnytystä. Pienemmät, alle tuhannen synnytyksen sairaalat ovat voineet hakea vuodelle 2016 poikkeuslupaa toiminnalleen. Sipilän hallituksen ajama päivystysuudistus on entisestään lisännyt epävarmuutta pienempien synnytyssairaaloiden kohdalla. Tällä hetkellä on epäselvää myöntääkö hallitus poikkeuslupia vuodelle 2017.

– Juuri nyt esimerkiksi Porvoon sairaalan synnytysosaston tulevaisuus on hyvin epävarma. Viime vuonna synnytysten määrä Porvoossa oli 913. On järjetöntä ajaa alas toimivia synnytysosastoja vain sen takia, että ne eivät täytä tuhannen synnytyksen vuosittaista rajaa. Samalla THL:n tilastot osoittavat, että riski tien päällä synnyttämiseen on kolminkertainen, jos matka on yli 35 km tai matkustusaika yli 30 minuutta. Miten Porvoon synnytyssairaalan lakkauttaminen lisää potilasturvallisuutta, kysyy Mikaela Nylander.

– Myös perussuomalaisilla on nyt peiliin katsomisen paikka. Yksi perussuomalaisten pääteemoista eduskuntavaaleissa oli päivystysasetuksen purkaminen. Mutta miten puolue nyt hallituksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä ollessaan toimii? Täysin päinvastoin – osallistuen sairaalaverkoston alasajoon. Tässäkään tapauksessa vaalilupaukset eivät paljoa painaneet, sanovat Henriksson ja Nylander.

Nollaenergiatalot eivät ole perusteltuja Suomessa

Lakiehdotus lähes nollaenergiataloista on lausuntokierroksella. Se perustuu EU-direktiiviin vuodelta 2010, jonka mukaan kaikkien uusien rakennusten pitää olla lähes nollaenergiataloja vuodesta 2020 eteenpäin.

Lue edellinen artikkeli

Muttotrendi Ruotsiin huolestuttaa

Asenneilmapiiri Suomessa ja heikommat työmahdollisuudet ovat tärkeimmät syyt siihen, että moni vastavalmistunut suomalainen hakeutuu töihin Ruotsiin.

Lue seuraava artikkeli